Ihmisillä on merenkulkualasta hauskoja käsityksiä, joita täytyy säännöllisin väliajoin ampua alas. Johtuneeko se sitten siitä, että meillä Suomessa ei ole kovin vahvaa merenkulkukulttuuria. Se on aivan käsittämätöntä, sillä 90 prosenttia Suomen tuontitavaroista tulee meritse. Yhdeksän tuontitavaraa kymmenestä Prisman hyllyllä on matkaillut laivalla. Luulisi, että olemme merenkulkijakansaa, mutta ei. Toisin on vaikkapa Hollannissa, jossa koko perhe vauvasta vaariin saattaa seilailla omistamallaan laivalla pitkin ja poikin. Asuntoauto ja työpaikka on yhdistetty, saattapa olla niinkin, että laiva on perheen ainoa asunto.
Ainakin näihin uskomuksiin törmää melko usein.
1. Laivat kulkevat täysin automaattisesti satamasta toiseen
Tämä käsitys on sitkeässä. Helppohan siellä, kun satelliitit vie perille… Ehkä syy moiseen on hienoissa autolautoissa, joissa kyllä on teknisesti mahdollista ajaa ennalta määritettyä reittiä automaattisesti, mutta ei nekään itsekseen kulje silti. Miksi? Koska koko homma on yhden heikon lenkin takana, nimeltään gps. Lisäksi reitillä on muitakin kulkijoita, jotka täytyy huomioida. Suurin osa maailman kauppalaivastosta on navigointilaitteiden osalta varusteltu askeettisemmin kuin hyvin varusteltu perhepurjevene. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä isompi laiva, sen heikompi varustelu. Poikkeuksiakin tietysti on, mutta esimerkiksi elektronista merikarttaa ei todellakaan löydy joka laivasta.
2. Kapteeni ohjaa aina laivaa
Eikä se edes ole välttämättä kapteeni. Laivassa on päällikkö, joka yleensä tosin on koulutukseltaan merikapteeni (Captain). Ei kuitenkaan välttämättä. Menikö monimutkaiseksi? Iltapäivälehdet otsikoivat toisinaan sensaatiohakuisesti jonkun yhteentörmäyksen yhteydessä, että kapteeni oli hytissään nukkumassa. Kamalaa! Kyllähän nyt jokainen pystyy vaikkapa kuukauden työvuoron valvomaan putkeen. Päällikkö, master, befälhavare on komentosillalla kriittisissä paikoissa, muuna aikana aluksen turvallisesta kulusta vastaa vahtipäällikkö. Vahtipäällikönä toimii yksi perämiehistä. Pienissä laivoissa päällikkökin joutuu ajamaan merivahtia. Päällikön työstä suurin osa on nykyisin toimistotyötä, sähköposti se kilahtelee laivoissakin.
3. Merenkulkijoilla on kauhean suuri palkka, eikä veroja tarvitse maksaa
Juuri luin iltapäivälehdestä, että perämiehenä tienaa mielettömästi. Toivottavasti kukaan ei tehnyt ammatinvalintaansa tämän perusteella, saattaa tulla pettymyksiä. Merenkulkualalla kaikki maailman kansat ovat samalla työmarkkinalla. Meikäläisillä elinkustannuksilla on hieman haasteellista kilpailla vaikkapa kiribatilaisten kanssa. Siellä tuhat euroa on paljon, meillä ei kovinkaan paljoa. Veroa ei tarvitse maksaa, jos on kuusi kuukautta yhtä soittoa laivassa. Tuona aikana saa käydä Suomessa muutaman päivän kuukaudessa. Muussa tapauksessa verokarhu haluaa omansa. Tietysti, jos löytää jonkun erityistä ammattitaitoa vaativan työn (vaikkapa offshorepuolelta), saattaa päästä hyviinkin ansioihin.
4. Merimiehet pääsevät näkemään maailmaa
Kyllä! Nimittäin lomallaan, jos tilaavat ulkomaanmatkan. Työvuoron aikana näkee lähinnä merta ja satama-alueita. Nykyisin suurin osa suomalaisesta fliitistä sahaa Itämerta eestaas ja satama-ajat ovat niin lyhyitä, että tilaisuus maissa käyntiin on harvoin. Satamat ovat vielä yleensä niin syrjässä ja monen aidan takana, että ajatus pikavisiitistä ei houkuttele. Ennen merimiesjutuissa vilahtelivat Rio ja Australia, nykyään Antwerpenillä tai Luleålla ei saa samanlaista efektiä aikaiseksi.
5. Kapteeni voi vihkiä laivassa olevan hääparin
Tätä väitetään vieläkin toisinaan ihan vakavissaan. Kapteeni Stubbing taitaa olla syyllinen moiseen luuloon. En ole kyllä vielä kuullut merikapteenista, joka olisi vihitty papiksi. Olisiko tällä nyt niin tarvettakaan ainakaan rahtilaivoilla? Tietysti, jos sukupuolineutraali avioliitto hyväksytään täällä Suomessakin, niin tilannehan voi muuttua… Ei siis pidä paikkaansa. Muutenhan samalla periaatteella bussikuski tai veturinkuljettaja voisivat vihkiä omassa kulkuneuvossaan. Se olisikin eksoottista, mentiin naimisiin nelosen ratikassa, siinä Tullinpuomin Shellin kohdalla… Suutari pysyköön lestissään!
luotsinblogi 
Hmmmm, miksikähän melkein kaikki tässä postauksessa kuulosti niin tutulta… Ehkä siksi, että samta faktat " tiedetään" ilmailualasta. Mikään ei takaa niin ehdotonta varmuutta kuin täydellinen tietämättömyys. 😉 Kivaa pääsiäistä!
Ilmailussa ja merenkulussa on varmaan paljon yhteisiä nimittäjiä. Jos ajattelee laiva- tai lentomatkustajan kannalta, niin molemmissa tapauksissa joutuu luovuttamaan kontrollin omasta elämästään muualle. Se taas ei tunnu kaikista miellyttävältä. Väitän että lähes jokainen ajattelee laivaan astuessaan, että toivottavasti tämä ei uppoa ja lentokoneeseen vastaavasti toivottavasti tämä ei putoa. Molempien alojen ympärillä leijuu myös jotain mystiikkaa, koska ne ovat suhteellisen harvinaisia ja ennen tarjosivat työntekijöille mahdollisuuden nähdä maailmaa.Hyvää pääsiäistä sinne myös!
Voi, voi. Nyt romutit kaikki hyvät myytit! Mihin tässä maailmassa voi enää uskoa? Hei, miten olisi myytti kapteenin erehtymättömyydestä? Pitääkö se vielä paikkansa? "Jumala taivaassa, kapteeni laivassa" ym.?P.S. Ihan mukavía maisemakuvia huuruineen päivineen tuossa viimeisimmässä blogissasi! 😉
Anteeksi! Kapteenit ovat totta kai aina oikeassa. Kuten myös luotsit. Näihin ainakin voi luottaa! 😉
Aivan mahtava postaus. Hauskasti avasit faktat =D
Kiitos! 🙂
Tää oli kyllä tosi hyvä postaus 🙂 Löysin vasta blogisi ja nyt luen tätä ihan päivittäin! Sun ottamat kuvat ovat myös aivan mahtavia!
Hei Ansku!Mukava kuulla, että pidät blogista 🙂 Sittenhän bloggausta kannattaa jatkaa, kun olen saanut päivittäisiä lukijoita. Hauskaa päivän jatkoa!
Täytyy vähän kommentoida tuota vihkimisasiaa: tietyissä kansainvälisissä risteilyvarustamoissa todella tarjotaan palvelua, jossa päällikkö vihkii hääpareja. Se vaatii tuolloin sen, että laiva on liputettu maahan, jonka lainsäädännön mukaan se on mahdollista. (Muistaakseni ainakin Bermuda.) Laivoilla on tällöin ihan oma "wedding chappel", jossa jopa webcam-yhteydet kotijoukoille. Kyseessä toki silloinkin lienee ihan siviilivihkiminen, eli ei tarvetta pappisvihkimykselle 🙂
Olen itse päällikkö juuri tällaisessa kansainvälisissä risteilyvarustamossa, jossa kirjoittajan mukaan ”todella tarjotaan palvelua, jossa päällikkö vihkii hääpareja”. Näin ei todellakaan ole. Voimme kyllä ns. uudistaa, ts. toimia todistajina, esilukea hääkaavan. Eli Renewal of WoWs. Mutta mitään virallista merkitystä sillä ei ole.
Terveisiä Kaalille… JS.
Ja olet nimenomaan Bermudan lipun alla seilaavassa laivassa? Itsekin olen seilannut sellaisessa risteilyvarustamossa – en päällikkönä tosin – ja n. kymmenen vuotta sitten se kyllä käsittääkseni oli ainakin todellisuutta.
Hieman googlaamalla asiasta löytyy lisätietoa, tuo kun taitaa olla aika kysytty palvelu nykypäivänä: http://www.travelagentcentral.com/cruises/yes-captain-i-do
Mitenhän mahtaa tuo vihkiminen kestää esim. Suomessa noin juridisesti? Epäilen hieman. Mutta on hyvä, että amerikkalaisille tarjoillaan shownsa. 😉
Muuten, On merikapteeni papiksi vihitty, vieläpä Suomessa. Hän on pastori, merikapteeni Mikko Lauren, joka toimiin tällä hetkellä Kaarinan kappalaisena.
Ahaa… Kiitos tiedosta! Myytti on siis kumottu.
Määkin just meinasin tuohon heittää tuon meidän Mikon…. 🙂 Kaarinan? Onks Mikko siftannu pois Maariasta (Turku, siis)?
Ja eihän merikapteenin tarvitse olla luterilaisen kirkon pappi. Voi hyvinkin olla muun lahkon taikka uskonnon edustaja, jolla on viranomaisten antama lupa vihkimiseen. Minut vihki matruusi. Tämä autolautan matruusi oli saaren pormestari ja todistajina oli autolautan försti ja yx paikallinen laivuri. Kaikki vanhoja tuttuja. Matruusi pisti pormestarin kaulaketjun kaulaansa ja hikoili puku päällä. Paikalla oli jopa laivakoira.
No juu. Onhan sitä spesiaalitapauksia, mutta noin peruslaivanpäällikkö ei vihi sen enempää aviopareja kuin mitään muutakaan. Ei vaikka raumlaise sanova et kippar laevas on go Jumala daevas.
Ihan mielenkiinnosta muuten, että mitenhän tämä vuoden vanha postaus yhtäkkiä saavutti näin valtaisan suosion? Joku ilmeisesti jakoi jossakin, tutkimattomia ovat sos. median tiet.
Juu, tota merikapteeni nimitystä. Merikapteeni = master mariner. Kapteeni toimii laivan päällikkönä. Päällikön ei tarvitse olla merikapteeni mutta häntä voidaan tituleerata kapteeniksi (captain) koska hän johtaa ja on vastuullinen. Jookos ?
Kyllä! Juuri näin.
Minä olen risteilylaivan päällikkö ja olen vihkinyt useita pareja, vieläpä aivan laillisesti. Minulla on Bermudan myöntämä ”Marriage Officer’s License” . Edellytyksenä vihkimiselle on, että alus on kansainvälisillä vesillä vihkimisen aikana. Myöskin vihkimisen suorittavan henkilön täytyy olla kyseisen aluksen päällikkö. Certificaatissa on lueteltu kaikki alukset nimeltä, joidenka päällä certificaatti on voimassa. Luonnollisesti kaikki nuo alukset ovat Bermuda lipun alla. Esim Britti lipun alla olevissa laivoissa päälliköllä ei ole vihkimis oikeutta.
Eli 5. väittämä on totta Suomen lipun ja useimpien muiden lippuvaltioiden aluksissa, mutta poikkeuksia löytyy.
Mitenhän on Nassaun maistraatin juridiikan kestävyys suomalaisessa oikeusistuimessa? 🙂 Voihan toki maailmalla mennä naimisiin vaikka missä ja kenen vihkimänä. Itse tuohon kysymykseen törmäsin aika usein risteilylaivalla työskennellessäni, silloin piti vastata ei onnistu…
Nassausta en tiedä, mutta Hamilton Bermuda on OK. Kelpaa ainakin jenkeissä ja saarivaltiossa. Sieltä pääsääntöisesti vihkimäni matkustajat ovat tulleet.
Oletan, että laiva jossa seilasit oli Bahaman lipun alla. Jos varustamosi ei häitä järkkäillyt, niin varmaankaan Bahama ei vihkimisiä sallinut. Kyseessä on kuitenkin melkoisen iso bisness, että varmasti olisivat häitä järjestäneet, jos mahdollista. Esim Cunard ulosliputti QM2:n muutama vuosi sitten Bermudan lipun alle. Yhtenä verukkeena he käyttivät häiden järjestämistä (Bermudan lipun alla onnistuu, saarivaltion ei). Todellinen syy oli tietysti verot jne… mutta kuitenkin…
Olisiko tämän kapteenivihkimislegendan ja popularisoinnin kohdalla alkujaan Bogartin leffassa African Queen, jossa saksalaisen König Luisen kipparia pyydetään tämä tekemään ennen vakoilijoiden teloitusta?
Kenties…
Kyllä Suomalaisessakin laivassa kapteeni voisi vihkiä. Tunne ainakin yhden kipparin joka on myös lukenut papiksi.
Parempi pysyä poikamiehenä vaan ikuisesti, kuin antaa kenenkään vihkiä sinua mihinkään, etukäteen tuomittuun liittoon…….
Epävirallinen vihkiminen voi kapteeni suorittaa, mutta toiki siihen on vähintään reissun jälkeen haettava leima vähintään maistraatista
Juuri näin Suomessa, leima Maistraatista tarvitaan, muttei erillistä vihkitoimitusta. Bermudan lipun alla seilaavassa laivassa myönnetty vihkitodistus kuitenkin toimii ja on pätevä useissa maissa sellaisenaan (esim Iso-Britannia ja USA).
Eihän tuo edes vaadi mitään sukupuolineutraalia liittoa, jos kalikkaan sattuu naisia miehistöön. Jokaisella rahtikipollakin, jolla olen ollut, on ollut nainen. Sitä todennäköisyyttä tosin helpottaa se, että se olen minä.
Tuo vihkimisjuttu juontaa juurensa siihen, että merellä kun ei ollut oikeaa pappia saatavilla erinäisissä ongelmatilanteissa, niin kirkko jollain tapaa hyväksyi kapteenin antaman siunaaminen yms mm. kuolleelle. Lisäksi silloin kun kirkko piti ainoana instanssina väestölaskentaa, ns kirkon kirjoja, niin kapteeni oli se, joka ainakin kirkon mielestä edusti tätävirallista tahoa laivalla. Tästä on oikaistu käsite kapteenin vihkimismahdollisuudesta. Ja tämä kaikki koski vain kansainvälisiä vesialueita.