Sarjassamme luotsien työkaluja tutustumme tänään luotsikutteriin. Kutteri -nimitystä käytetään uppoumarunkoisesta luotsiveneestä. Pikavenettä nimitellään tuttavallisesti pilotiksi. Pilotista haaveillaan talvikuukausina. ”Kohta pääsee pilotilla…” ”Jokohan ens työviikolla ajettais pilotilla…?” Pilotilla ei voi ajaa jäissä, eikä siitä olisi mitään hyötyäkään. Kesäkautena sillä voi päästellä yli 20 solmua.

Asiaan. Tämä merten Juha Mieto on pitkän kehitystyön tulos. Ensimmäiset ”rautakutterit” tulivat käyttöön joskus 60-luvulla. Mukavuutta ei niissä paljon oltu ajateltu. Koneet pitivät kamalaa meteliä ja pakokaasunkäry nosti tunnelman kattoon. Kuljettajalle ei joissain mallissa ollut edes penkkiä. Saimaalta taitaa parasta aikaa siirtyä viimeiset tuon ajan tuotokset merimuseoon. Varakutterina ne ovat viime vuosina palvelleet muutenkin.

Nykymallit valmistaa Uudenkaupungin työvene. Vuodesta 2004 alkaen on valmistettu samaa sarjaa. Uuteen vuosimalliin on tullut ehkä joitain pieniä muutoksia, mutta perusmalli on pysynyt samana. Täytyy sanoa, että kutteri on ihan älyttömän hyvä vene. Merelle voi lähteä huoletta kelissä kuin kelissä. Välillä olo on kyllä kuin pesukoneessa ja äkillistä ylenantotarvetta saattaa esiintyä. Jos joku väittää ettei tule merikipeäksi, hän ei todennäköisesti ole matkannut kutterilla syysmyrskyssä. Kutteri rullaa siis mielellään. Tämä johtuu sen pyöreäpohjaisuudesta ja 60 tonnin painosta. Näitä ominaisuuksia tarvitaan jäänmurrossa.

Full fart

Jotkut kutterit ovat saaneet nimen, mutta suurella osalla on vain numero. Meillä L-146. Kemin kutterin nimi Siperia herättää hilpeyttä asiakkaissa. Kutterin sydämenä sykkii Caterpillar, jossa on noin 850 hevosvoimaa. Lisäksi on apukone, joka tekee sähköä. Nämä eivät paljon meteliä pidä itsestään, vaan ohjaamossa voi keskustella jääajossakin normaalilla puheäänellä. Polttoainetta kutteri imee sisuksiinsa tarvittaessa 12 kuutiota ja kuluttaa sitä noin 100 litraa tunnissa. Kovassa jääajossa 200 litraa.

Kannella on platformi tai masto, josta luotsi kiipeää laivaan ja sieltä pois. Joissain kuttereissa on molemmat. Kummallakin on etunsa ja haittansa. Kaiteissa ja platformissa kiertää lämmin vesi, jotta ne pysyvät talvella sulana.

Kutteri kykenee murtamaan 40 senttistä kiintojäätä. Siinä on iso peräsin, jonka avulla sen saa heilumaan puolelta toiselle, jolloin etenemiskyky paranee. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun laivaväki on ihmetellyt, että miten ihmeessä tuo pikkuvene VOI ajella täällä jäiden keskellä.

Kyllä voi kehua retostella kutterilla syystä. Siinä on otettu käyttäjien toiveet huomioon ja se on laadukkaasti toteutettu. Työturvallisuusasiatkin ovat hyvällä mallilla, kun työkalut ovat viimeisen päälle.
Ai niin – tärkein varuste unohtui: luotsin paras kaveri, kutterinkuljettaja. Laivan kylkeen ajaminen ja sieltä pois tuleminen on oma taiteen lajinsa. Kuskit osaavat sen homman hienosti. Kutterissa on aina kahden hengen miehitys. Kuljettajan lisäksi tarvitaan turvamies, joka on kannella kun luotsi kiipeää. Näin tunnistat kutterinkuljettajan: levinnyt pitkin Suomen rannikkoa ja sisävesiä, kanarialinnunkeltainen puku, taitava veneenkäsittelijä, satunnaista aamuäreyttä saattaa esiintyä varsinkin vanhemmilla yksilöillä.
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille! Saaristomerellä alkaa olla jo avovettä.

18 kommenttia artikkeliin ”Nuo mainiot miehet oransseissa veneissään

  1. No ompa sitkeä pieni "otus" tuo Kutteri =). Minä pääsen täänä katsastamaan itämeren jäätilanteen, lähdemme perheen kanssa piipahtamaan Tukholmassa.

  2. Hieno on. Miinalaivan tähystäjänä tuli kanssa aika huono olo, kun heiluttiin 30 astetta puolelta toiselle. Komentosilta 15 m merenpinnan yläpuolella. Purjeveneessä niin mukavaa. Olet varmaan just oikea henkilö kertomaan trafiikista Kustaanmiekansalmessa. Meille olisi tarjolla venepaikka Herttoniemessä. Mietityttää vaan tuo merelle pääsy. Miten usein laivat tuosta läpi menevät?

  3. Ullao: tarpeeksi kun heilutetaan, niin kaikki puklaa, vastoin yleistä luuloa se ei kyllä ole kokemuksesta kiinni. Enemmänkin yksilöllistä.Marko: en tiedä olenko oikea henkilö kertomaan siitä. Aamuin ja illoin menevät lautat sisään ja ulos. Kesällä lisäksi risteilijät. Nyt kun Sompaa ei ole, niin liikenne on ehkä vähäisempää. Mä en ole kyllä ikinä tajunnut, miksi Kustaanmiekassa pitää yrittää purjehtia. Se on omiaan synnyttämään vaaratilanteita, kun laivat tulevat nopeasti ja tuulet pyörivät. Mutta pääseehän Hertsikasta Särkästä, Uuninluukusta ja Merisataman kautta merelle. Eikä se Kustukaan nyt niin vilkas ole. Ottakaa ihmeessä, jos se muuten sopii suunnitelmiin!

  4. Tuossa Särkän kohdalla on myös syvä väylä. Eikö sitä käytä nuo nopeat alukset myös? AIS pitää varmaan hommata jos ihan kaupungin edustalle siirrytään.

  5. Käyttää. Voihan sitä hommata, mutta tärkeintä on silmät päässä, maalaisjärki ja hyvä merimiestapa. Veneellä voi hyvin ajella laivaväyläpoijujen ulkopuolella melkein kaikkialla. Poikkeuksia on, joten kannattaa tarkistaa. Eikä sitä liikennettä nyt niin hirveästi ole Helsingissäkään, joskus voi joutua vähän odottelemaan, mutta eihän se purjeveneellä varsinkaan haittaa mitään. Sitähän on jo perillä, kun on veneellä, eikö?

  6. Tää oli mielenkiintoinen postaus ja onpa aikamoisen kestävä "työjuhta" toi kutteri. Nauratti se sun pesukonevertaus, vaikka kyydissä olevia ei taatusti naurata yhtään 😉

  7. Onko vanhasta kutterista huvialukseksi? Jäävahvistus lisää ajokautta, polttoainetta kuluu vaan paljonko on paljon? Kas siinä pulma. Erilaisuus on hyve.

  8. On Se aika epäkäytännöllinen huviveneenä. Riippuu tietysti mitä haluaa, mutta itse käyttäisin resurssit käytännöllisempään ratkaisuun. Nykyään käytöstä poistetut kutterit romutetaan, koska niillä ei ole huvivenehyväksyntää ja näin ollen niitä ei saa myydä huviveneeksi.

  9. Pesukone menee kakkosmetaforaksi. Ykkösenä on edelleen naapuriveneilijän kuvaus siskonmiehestä purjehduskilpailussa "…oksensi pilssin täyteen…"Kiitos kauniista ja mielenkiintoisesta blogista.Elena

  10. Kotkassa tai Raumalla. Se oli ennen kuljettaja-koneenhoitaja, mutta nyt en ole varma, millä nimellä sitä paperia kutsutaan. Merenkulkuoppilaitoksessa siis joka tapauksessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s