Mun piti kirjoittaa saarna veneiden ja laivojen välisestä yhteispelistä näin veneilykauden kynnyksellä. Otin jo kuviakin sitä varten. Lykätään sitä myöhemmäksi, sillä tänään satoi vettä. Se ei sinänsä ole kovin erikoista, eikä aiheuta hurraa -huutoja tai muitakaan primitiivireaktioita.
Sateen seurakset sen sijaan aiheuttavat suurta riemua ainakin valokuvaukseen hurahtaneessa entisessä merenkulkijassa. Marssin työyhteisömme valokuvausgurun perässä kuvaamaan vesipisaroita. Myönnän, saattaa olla, että raja on ylitetty. Pöhkö, mikä pöhkö. Onneksi (vielä) autiolla saarella ei ole uteliaita silmäpareja seuraamassa, kun isot miehet kyykkii linssit kiinni pensaassa.
Aika veikeää käyttää eri valotuksia ja salamaa pisaroiden ikuistamisessa. Muutama merellinen maisemakin tuli taltioitua.
Tämän päivän töissäkin opin taas uusia asioita. Muun muassa sen, että jos laivassa työskentelee miehiä (Marssista) ja naisia (Veenuksesta), molemmilla pitää olla omat kalenterit. Otin niistä kuvan. Arvatkaa, kumpi on kumman.
luotsinblogi 
Kannatti kyykkiä, tuli nimittäin hienoja kuvia!Jään odottelemaan aikomaasi postausta, kaikenlaisia jänskäpänskämanööverejä sitä nimittäin näkee tuolla väylillä. 😀
Kiitos.Pitää hieman hautoa sitä postausta vielä, mutta tulossa on. Joku päivä tässä 😉
Jesh, maltan tuskin odottaa ;). Olinkinajatellut laittaa sulle ihan toiveen tuosta aiheesta, kun mieleen palasi vuosia sitten käyty keskustelu liittyen "mäajannyttässäkeskelläväylääkunmunplotterikäskee -" sekä "kylläseväistää" -veneilijöihin ;).-Sanna
Onneksi sellaiset veneilijät ovat jo merenkulkumuseossa, ja jäljellä on ainoastaan hyvätapaisia.Laita muuten vaan toiveita, jos on jotain. Aina ei itse keksi, että tuostakin saisi juttua aikaiseksi.
Hahahhaaa. Olipas hauska pläjäys. Mielettömän kauniit ja herkät kuvat, paitsi viimeisin ja siihen päälle ihanan visuaalisesti kuviteltava hupaisa kuvausreissu. Aivan ihana miksaus, vaikka mitä, yhteen blogipäivitykseen 😀
Ai mitä? Mikäs viimeisen kuvan herkkyden vei? 😉 Täytyy olla sen palomiehen syytä.
😀