Hyvätapainen veneilijä

Kohta se alkaa. Veneilykausi, jota itsekin odotan. Kun joku vaan ehtisi laskea veneen vesille. Liikuttaessa laivaväylien läheisyydessä on syytä ottaa muutama asia huomioon, jottei satu mitään ikävää. Laivoissa on isot massat ja ne saattavat olla aika kömpelöitä liikkeissään. Alle satametrinen laivakin painaa lasteineen jo tavarajunan verran. Rekkaan mahtuu lastia 40000 kiloa, keskikokoinen laiva lastaa 40000 tonnia. Tuhat rekka-autollista. Sen alle ei kannata jäädä.

Ainakin nämä olisi hyvä pitää mielessä.

  1. Katso eteesi…ja taaksesi. Purjeveneessä purjeet peittävät melko paljon etu- ja sivusektoria ja putputtajissa on takana kuomu, joka peittää näkyvyyden taakse. Laivat kulkevat lujaa, jotkut yli 20 solmua. Yhtä lujaa kuin naapurin Keijon busteri. Senpä takia on tärkeää tarkkailla ympäristöään, jos liikkuu laivaväylillä.
  2. Väistä. Unohda ne moottorialus väistää purjealusta -jutut laivojen kanssa. Laivojen ohjailukyky on rajoitettua saaristossa. Niitä pitää jo lainkin mukaan siksi väistää.
  3. Osoita aikeesi selvästi ja ajoissa. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun on miettinyt, että onkohan tuo huomannut vai ei. Selvä suunnanmuutos ja ajoissa.
  4. Ei keulan edestä. Ikinä. On muutaman kerran käynyt niin, että vene on kadonnut keulan edessä olevaan katveeseen, joka voi olla parisataa metriä. Tähän mennessä ne ovat onneksi tulleet sieltä esiinkin. Ei kovin mukava tunne. Mitä jos kone sammuu? Mitä jos vendatessa skuutti juuttuu vinssille? Mailia lähempää ei mennä keulan editse, jooko. Eikä viistosti, vaan kohtisuorassa kulmassa laivaan nähden.
  5. Mieti, onko tarpeellista ylipäätään liikkua väylällä. Ainakaan 10 metrin runkoväylällä. Yleensä väyläalueen ulkopuolella on hyvin tilaa veneelle. Ainakin sumussa on aivan hullun hommaa ajella keskellä väylää plotterin kanssa. Vähän sama kun kävelisi mustissa vaatteissa pimeällä valtatiellä side silmillä. Jos huonolla ilmalla on ylipäätään pakko veneillä (itse en veneile silloin tarjoituksella koskaan), reitti tulee suunnitella väylien laitaan ja ulkopuolelle.

 

Kiitän jo etukäteen edellisten noudattamisesta. Mennään noin, niin mulla ei tukka harmaannu eikä teillä kesäloma katkea ikävällä tavalla. Muutenkaan ei kannata tulla laivojen lähelle. Niistä tulee ikäviä aaltoja, ne aiheuttavat pyörteitä tuuliin ja potkurivirrat ja rungon aiheuttamat imut ovat kovia.

Hyvää veneilykesää itse kullekin säädylle!

 

15 kommenttia artikkeliin ”Pois veneet alta, tie näyttää kapealta

  1. Aika iso katvealue. Itselleni tulee lähinnä mieleen, että jonkun pitäisi olla keulassa tähystämässä. Vaikka eihän sille mitään voi jos joku päättää alle tulla.

  2. Ei se katve niin iso ole, että sinne joku pääsisi salaa hiipimään. Ja sitten, jos joku on niin lähellä, ei laivalla ole enää mitään tehtävissä. On ihan mahdottomuus ruveta väistelemään kymmeniä veneitä, joita ruuhka-aikoihin saattaa pörräillä vaikkapa Airistolla. Onneksi suurin osa noudattaa hyvää merimiestapaa ja tuntee säännöt.

  3. Konttialuksissa IMON visibility line eli max katve keulasta eteenpain mitattuna 500m. Sinne mahtuu monta reipasta veneilijaa ja kalastajaa.Kiitos hyvasta blogistaT. Mertsu

  4. Erittäin hyvät neuvot olit koonnut. Nuo pitäisi printtaantua jokaisen veneilijän verkkokalvolle. Hyvää veneilykautta myös sinulle!

  5. Itse ajelen aina kun mahdollista väylän ulkopuolella, matkakin usein lyhenee. Tähän toimintaan plotteri on tuonut suuren avun kunhan siihen ei tarkassa paikassa luota liikaa. Intiassa ei ole osattu kopioida ihan kaikkea merikorteista sähköiseen kartta-aineistoon oikein. Väyliäkin on vedetty kulkemaan lateraalin väärältä puoleleta ja niiden ulkopuolella löytyy ihan varmasti virheitä. Paperikorttia meillä siis luetaan myös. Monen veneilijän mielestä 2 m syväyksellä turvallisin reitti kulkee tarkasti (syvä)väylää pitkin. Tässä olisi yleisemmänkin valistuksen paikka. Mitähän asiasta opetetaan nykyään esim. laivurikursseilla. Toiset tuntuvat pitävän minua riskien ottajana väylien ulkopuolella liikuessani vaikka asia on juuri painvastoin. Pikku pohjakopsustakin selviää mutta laivan alle matka päättyy varmasti. Maissa harva menisi pyöräilemään sik-sakkia moottoritielle. AIS-vastaanotin on nyt omassa veneessä käytössä 1.kesää. Hyvä laite joka parantaa turvallisuutta kunhan AIS-maalien määrä ei tästä liikaa lisäänny. Olen ymmärtänyt, että vaarana olisi järjestelmän yleistyminen kattamaan äärimmillään jopa i-padillä varustetun soutuveneen. Lähettimiä näkee jo useissa purjeveneissä mikä nakertaa mielestäni järjestelmän toimivuutta. Kisassa on tietysti kätevä seurailla vastustajan reittivalintoja ja nopeutta mutta meriturvallisuutta hitaiden pienien maalien paljous ei paranna. Täytyykin tutkia pystyykö maaleja jotenkin suodattamaan.

  6. Kiitos, oli kiinnostavaa lukea!Tää turvallsuus on jännä asia. Osa ihmisistä tuntuu olevan täysin ymmärtämättömiä kyseisen konseptin suhteen. Moni tuntuu ajattelevan, että nykylaitteilla vesilläolo (tai lentäminen;)) on jotenkin lähtökohtaisesti turvallista. Eihän se niin ole vaan turvallisuuden tekevät ihmiset omilla jokapäiväisillä toimillaan. Turvallisuus on ennakointia, asennetta, pieniä valintoja (jotta niitä isoja ei tarvitsisi tehdä), kommunikointia ja hereillä oloa, eikä sitä, että on jotkut tietyt väpättimet veneessä.

  7. Jos viisastellaan niin IMOn määrittelemä visibility line (line of sight) konttilaivoissa on 2 x laivan perpentikkelipituus. Joka tapauksessa se on iso katvealue.

  8. Iso laiva ei pysty välttämättä liikkumaan kapeassa kohdassa laivaväylältä mihinkään suuntaan, ja hidastaminen ei ole myöskään vaihtoehto: 250-metrinen, lastissa oleva öljytankkeri menee täydellä nopeudella mailin verran eteenpäin, vaikka koneet kääntäisi pakittamaan täysillä. Nopein tapa saada tuollainen iso tankkeri seis on vetää se poikittain, jolloin pysähtymismatka saattaa hyvällä tuurilla puolittua.Tanskansalmessa kerran purjeveneilijä yritti viimeiseen asti uhmata kohtaloa tankkilaivaa vastaan, kunnes paikallinen merivartiosto ajoi kyseisen vapaapurjehtijan matkoihinsa.

  9. Norppa: niin, laitteet on kaksiteräinen miekka. Niin hyviä kuin elektroniset kartat esimerkiksi ovatkin, ne passivoivat. Huomaan sen duunissa. Laiva tulee luotsipaikalle joskus niin, että tutkassa, joka näyttää kuvaa reaalimaailmasta, ei ole kunnon kuvaa. Kompasseissa on nykyään enemmän virhettä, koska sitä ei koeta niin tärkeäksi enää, kun on gps. Eihän se niin pitänyt mennä…?!Turvallisuus on juuri niin hyvää kuin on turvallisuuskulttuuri. Navigointi nyt esimerkiksi. Mä seuraan tutkaa, ulkona näkyvää maisemaa turvalaitteineen ja jos on, sitä elektronista karttaa. Jos joku ei täsmää, kellojen pitää soida päässä.No tulipa vuodatus…Anonyymi 1: IMO:sta välittämättä, niin on. Konttilaivoista ja autolaivoista ei tahdo lähialuetta nähdä. Pois pois keulasta.Anonyymi 2: tankit pysähtyy tosiaan kuin seinään, jos on tilaa kääntää. Saaristossa ei ole yleensä niin paljoa. Muuten, mä en tällä postauksella halunnut arvostella veneilijöitä. Veneilijät toimivat pääsääntöisesti hienosti. Kunpa tänä kesänä ei tulisi niitä paria happipaikkaa kuitenkaan.

  10. Olli, en tiedä mitä opetetaan. Luulisi, että veneily on mukavampaa, kun ei tarvitse miettiä, että hengittääkö laiva niskaan. Ainakin Saaristomerellä voi veneillä ihan loistavasti väylien ulkopuolella. Vettä riittää, mutta navigoida pitää tietty. AIS-maaleja voi suodattaa, B-class maalit saa pois näkyvistä. Näitä ovat juuri veneet. Vastaanotin varmaan lisää turvallisuutta. Mulla lomafiilis kyllä vähän kärsii, jos veneessä on navigointielektroniikkaa. On mulla vanha käsi-gps ja ipadissa iSailor, just in case. No ehkä kryssiessä karttaohjelmista on eniten hyötyä.

  11. Taitaa se 500m olla max visibility line. Vaikka sama se, ei sinne kannatta menna millaan vehkeella. Joskus ihmetyttaa kun ihmist lahtevat lomailemaan vesille, etta tarvitseeko siina nyt sitten kiirehtia koko ajan / ottaa tarpeettomia riskeja? Mita sitten jos on seuraavassa saaressa / satamassa 10 minuuttia myohemmin.Onneksi iso osa veneilijoista hallitsee homman. Tossa viela visibilitry linesta juttua, eli isoilla paateilla se on 500m, pienemmilla sitten vahemman.1 Ships of not less than 45 m in length as defined in regulation III/3.12,constructed on or after 1 July 1998, shall meet the following requirements:.1 The view of the sea surface from the conning position shall not beobscured by more than two ship lengths, or 500 m, whichever is the less,forward of the bow to 10° on either side under all conditions of draught,trim and deck cargo;

  12. Hei,En ole veneilijä tai merimies, mutta muuten vaan kiinnostunut laivoista ja merenkulusta. Nyt kun sattumalta löysin tämän mielenkiintoisen blogisi ksysyin alan ammattilaiselta mieltäni pitkään askarruttaneen kysymyksen. Eli; mitä tapahtuisi, jos soutuvene joutuisi jonkun ison ruotsinlaivan potkurivirtaan, jos siis tämä ruotsinlaiva ajaisi vaikka 20 solmun nopeutta. Kysymys on varmasti todella tyhmä mutta aina mua askarruttanut kuinka voimakkaita ne pyörteet siellä laivan takana on, koska ne näyttää todella massiivisilta 😀 kiitos jos jaksat vastata ja tosi hyvä blogi sinulla!

  13. Moi vaan,ei ole ollenkaan tyhmä kysymys. Tuollaisen aluksen potkurivirta on todella voimakas ja soutuvene kyllä lähtisi lujaa virran suuntaan tai kaatuisi. Kiitos kehuista ja tervetuloa lukijaksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s