Kaikille on tuttu se tunne, kun jonkun aparaatin toimintalogiikka on tyyliin ”paina set ja samaan aikaan kolme kertaa put, kunnes kuuluu piip ja sinulla on kolme sekuntia aikaa valita asetustilan kaksoispainallus”. Ja jos tarvitsee lisäohjeita, voi ladata netistä ziljoonan kilotavun kokoisen käyttöohjeen.

Valitettavasti samat jutut hiipivät laivojen komentosilloillekin. Tai voihan se olla, että alan vain tulla vanhaksi. Istuskelin eräässä laivassa, jonka ohjauslaitteistoa ei ainakaan merenkulkualan ihminen ollut suunnitellut. Laitteisto oli kyllä hyväksytty käyttöön ja varsin moderni. Silti, jos halusi vaikkapa tietää suunnan pohjan suhteen (se COG gps:ssä), piti kaivautua syvälle valikkomereen. Ohjailupaikkoja oli valittavana useita komentosillalla. Kärpäsenkakan kokoinen täplä ruudulla indikoi valittuna olevaa ohjailupaikkaa. Ohjailut pystyi siirtämään toiseen paikkaan, ilman minkäänlaista äänimerkkiä. Ainoastaan kärpäsenkakka vaihtoi paikkaa. Ja niin edelleen… Tämänlaatuisen laitteiston kanssa huomaa selvästi, että huomio matkan aikana on kiinnittynyt suurimmaksi osaksi laitteistoon itseensä, eikä siihen, mitä laitteiston pitäisi palvella. Puhumattakaan siitä, että ei-niin-toivottaville tapahtumaketjuille on lukuisia lähtöpisteitä tarjolla.

Näin asiat pitäisi olla.

Eikä pelkästään merenkulussa ole näitä, riittää kun kokeilee soittaa älypuhelimella. Autoissakin aletaan suosia right-klikkauksia ja valikkopyöriä. Koita siinä sitten klikkailla, kun fönsteri on huurteessa ja puhallusta lasille pitäisi saada.

Taisteluplaneetta Galactica?

Voisikohan joku laitevalmistaja lanseerata simple&stupid -malliston, jossa kaikki perustoiminnot tapahtuisivat ihan vaan perinteisillä katkaisijoilla? Isoilla ja symboolilla varustetuilla.