Tänään taas housuni kastelleena (ulkoapäin) mieleen juolahti kirjoitella syksyisistä tuulista ja niihin liittyvistä haasteista laivaan ja sieltä pois siirtymisen suhteen.

Kun luotsi kiipeää tuulisella säällä laivaan tai sieltä pois, vaaditaan onnistunutta yhteispeliä laivan, luotsin ja luotsiveneen välillä. Jos joku edellämainituista pettää, tuloksena on vettä ja sinilevää valuva, ahvenia syljeskelevä vesiasiantuntija, tai vielä pahempaa, poikkinaisia raajoja ja sairaslomia. Periaatteessa homma on aika yksinkertaista, laiva kääntää kylkensä tuuleen ja käännösliikkeen aikana sillä ei-tuuleen päin olevalla kyljellä kiipeilee notkea pilotti. Tätä kutsutaan leen tekemiseksi.

Pari pientä huomioon otettavaa seikkaa kuitenkin on olemassa. Ihan missä tahansa ei voi kääntyä minne tahansa, jottei laivan turvallisuutta vaaranneta. Ajoitus on niin ikään tärkeää. Kääntyessään laiva ”lanaa” sisäpuolen kurvin tasaiseksi aalloista, jolloin siellä on hyvä kiipeillä. Tasainen hetki on kuitenkin hyvin lyhyt, joten liian aikaisin suoritettu käännösliike on huono asia. Muutamia muitakin asioita on, jotka voivat mennä pieleen, ja välillä menevätkin.

Ylipäätään jos miettii laivan kyljellä kiipeilyä kuoppaisella merellä, niin onhan se aika pöllön kuuloista touhua ja ehdottomasti ammatin varjopuolia. Ei vaan ole keksitty oikein mitään parempaakaan laivaansiirtymistapaa. Jos kiipeily jaetaan ylöskiipeilyyn ja alaskiipeilyyn, niin jälkimmäinen on vielä erikoisen kurjaa, koska evoluutio ei ole kehittänyt luotsille takapuoleen näkevää silmää. Lisäksi alhaalla odottaa ylösalas – liikettä tekevä vene, joka tulee äkkiä nilkoille, jos ei ole tarkkana.

Henkilökohtaisesti olen selvinnyt pienillä kastumisilla. Ainoastaan kerran on tullut vähän reilummin vettä syliin – ihan omaa syytä kyllä, suunnittelussa oli puutteita. Päästyäni laivaan kippari tarjoutui ystävällisesti laittamaan housut kuivuriin, jottei märissä tarvitse istua. Olin jo suostua, kunnes muistin jalassa olevan alushousut, joissa oli pieniä hirven kuvia – ja jotka olivat värjäytyneet pesussa vaaleanpunaisiksi. Pinkit hirvikalsarit jalassa ei voi kovin uskottavasti esiintyä meriturvallisuuden takuumiehenä, joten päätin pitää housut jalassa. Eturauhasvaivat ovat pienempi paha sen rinnalla, että menee usko koko luotsilaitokseen. Nykyään tarkastan, että on ehjät björnborgit jalassa ennen töihin lähtöä.

 

18 kommenttia artikkeliin ”Leetä, kiitos!

  1. Luotsin uskottavuutta eivät ehkä parantaisi myöskään housujen alta paljastuvat Speedot. Käytiin ellokuvissa, Captain Philips demosi miten laivaan nousua yritetään tarvittaessa vaikeuttaa. Naapurin epäilemät Jäämeren merirosvot vaikuttavat kesyiltä tämän elokuvan rosvoihin verrattuna.

  2. Olisko kuitenkin viisainta olla kiipeilemättä itänaapurin aluksiin? Tallinnan kaupunginjohtajaehdokkaallekin heitettiin syyte heti, kun se alkoi näyttää liian vahvalta…

  3. Ai että mikä postaus – repesin jo ekassa lauseessa ja loppua kohti juttu vain parani 🙂 Mutta huh millaista hommaa tuo kiipeily on – se ei naurata yhtään. Eipä ihan jokaisesta jepestä olisi tuohon hommaan. Respect! Mulle teettää vaikeuksia jo sekin, että pääsee purkkarin uimaportailta siirtymään busteriin ja ihan tyynessä säässä siis 😉 Tai no itse vielä jotenkin saan tuon siirtymisen suoritettua, mutta kun pitää ne ipanat ja lukuisat nyssäkätkin vielä yrittää saada kuivana veneeseen, niin siinä on ihan tarpeeksi extremeä mulle 🙂

  4. Siinä kiipeilyssä ei oteta turhia riskejä – jos näyttää, ettei se onnistu, ei kiivetä, vaan yritetään uudelleen toista vaihtoehtoa, tai jopa jäädään laivan kyytiin. Sinänsä siinä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta kuten sanottu, irrallisena ajatuksena laivan ulkosivulla heiluminen kuulostaa aika älyvapaalta hommalta.

  5. Kiinnostava postaus! Utössä lapsena asunut, nykyään vanhempi rouva, kertoi saaren museossa silloisista koulumatkoista luotsiveneen kyydissä. Menivät luotsien kyydissä liftaamaan ohiajaviin laivoihin, sillä yhteyslauksia ei vielä tuolloin ollut kulussa. Oppivat kuulemma nopeasti sen että kannattaa itse yrittää olla ensimmäisten kiipeilijöiden joukossa ettei mene leen tuoman suojan hyöty ohi. Kovaa oli koulumatkat ennen. Ja kovaa on luotsin työ edelleen. Hollantilaiset olivat kuulemma parhaita koulukyydin tarjoajia, koska siellä pääsi useimmiten sisään laivaan ja saattoi saada ruokaakin. Hollantilaisilla oli usein omaa perhettä mukana. Tsemppiä syksyn ja talven tuulille!

  6. Mielenkiintoista! Nykymaailmassa voisi nousta aika haloo, jos pikkulapsia yrittäisi ottaa mukaan luotsaukseen. Niin maailma muuttuu… Hollantilaisilla on vieläkin usein perhettä, kissoja ja koiria mukana. Heillä on ihan oma kulttuurinsa merenkulussa. Kiitos tsempeistä!

  7. LEE selvitetään säätieteellisesti Wikipedia: Windward and Leeward. Ilman sitäkin jokainen ymmärtää kirjoituksesi mukaan mistä on kyse. Minulle kysymys leen teosta tuli joskus vastaan kun termi kuulosti oudolta suvun ym korvissa.Eläk. vm-02

  8. Onko koskaan käynyt niin, että luotsi olisi lihonut liian painavaksi? Ts. ei olisi enää kyennyt nousemaan tikkaita pitkin. Toki tuo motivoi ylläpitämään kuntoa. Jos yhtään lohduttaa rankkoja olosuhteita ajatellen, niin isäni oli aikoinaan sitä porukkaa, joka viimeiseksi laskettiin kopterista kannelle/mereen. Tai lopulta joutui sukeltamaan sinne hylkyyn.

  9. No en tiedä painavaksi, mutta polvet ja olkapääthän meillä on ammattitauteja, ja niiden takia on tapahtunut pois jääntejä. Nykyään onneksi aika varhain puututaan em. ongelmiin, jos niitä havaitaan. Yhtälö on aika hassu meillä, koska 99 % työstä on istumista, mutta sitten on se pieni hetki, jolloin pitää vähän pinnistellä.

  10. Ai että, taas sai nauraa. Vaikka minäkään en naura suinkaan henkensä kaupalla laivan ja usein ISON laivan kyljissä keikkumisille. Huh! Siinä ei auta jalan lipsua eikä kätten tutista tai molskahtaa ukkoo mereen. Koita ja koittakaa kaikki siis keikkua siellä turvallisesti. p.s Voihan niillä Jaappanin miehillä olla vaikka silkkiset Harald Hirmuiset :))))))

  11. No ei kyllä keikuta henkemme kaupalla. Ihan niin kivaa ei työmaalla ole 🙂 Jos huonolta näyttää, sitten mietitään muita vaihtoehtoja. Turvallisuus, niin työ- kuin muukin turvallisuus ennen kaikkea. En halua tietää tuota p.s.:ää… 😉

  12. Onko teillä jonkinlainen lista, josta katsotte, mikä laiva on tulossa tai lähdössä? Olisiko mahdollista saada myös kuvaa? 🙂

  13. On. Sitä kutsutaan Pilotwebiksi, ja siitä selviää odotettavissa oleva laivaliikenne. Valitettavasti en voi laittaa siitä kuvaa, mutta ymmärtääkseni siitä on tulossa myös julkinen versio jossakin vaiheessa. Varmasti en tiedä. Ruotsissa on julkinen sellainen, löytyy googlaamalla lotsinfo.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s