Luotsaan laivaa päällä rauhattoman veen….
…päivän uuden jälleen kohtaan myrskyineen…
Ja jos satanut on liikaa sydämeen, kädet nostaen vain uskoo ihmeeseen.
Myrskyn jälkeen…
…on poutasää. Vihdoin oon sen saanut ymmärtää.
Nyt sen nään, ei voi yksikään, päättää päivistään, ne määrätään…
Myrskyn jälkeen nähdä saan, nyt auringon taas käyvän hehkumaan.
Tiedän tän, vielä kerran nään sateenkaaren pään, ja sinne jään.
Lyrics: Kari Tapio
Wau, hyytävän hyvää ja kaunista. Vaikuttavasti kuvitettu Kari Tapion haikea laulu.Tänks!
Hieno!
=D Ihan huippu postaus! Niin osuvat kuvat upeaan Kari Tapion tekstiin =)
Aikas vaikuttavat kuvat hyvään tekstiin 🙂
Upeat kuvat, hyvin laulun sanat liitetty. Melkein koin olevani mukana. Kiitos!
Ole hyvä 🙂
Kiitos!
Kari on kingi!
Kiitos!
Kiitos! Sattui löytymään sopivat juuri tähän.
Hienoja kuvia. Miten noita kuttereita sulatellaan? Olin aikoinaan mukana Miinalaivan jäätesteissä ja välillä Oulu-Turku laiva jäätyi niin, että naputtelimme koko viikonlopun jäitä irti. Jos Turussa ei olisi ollut lämpimämpää olisi höyryllä pitänyt sulattaa koko laiva.
Konehuone lämmittää täkkiä, se pysyy aika hyvin sulana. Kaiteissa ja platformissa kiertää koneen jäähdytysvesi, lisäksi kaiteilla on oma kattila, jolla ne saa sulaksi tarvittaessa nopeasti. Kuvissa on pilotti, joka jäätyy kyllä nopeasti, eikä sitä voi kovin talvisissa olosuhteissa käyttää.
Todella hienot ja osuvat kuvat puhuttelevaan biisiin. Kiitos!
Ole hyvä 🙂
Oi miten hieno kokonaisuus! Katsoin ihan useampaan kertaan. Kuva nro 2 on ihan paras tyrskykuva 🙂
Kiitos! Mukava, kun kommentoit jopa toiskätisenä. 🙂
Joo, alan jos sopeutua elämään mono-händinä, kärsivällisyys kasvaa, vasuri näppäröityy ja arjen strategiat kehittyvät 😉