Joulun jälkipeli

Moni sai pukilta uuden hienon järjestelmäkameran. Melkein yhtä moni käyttää sitä kuin pokkaria, jolloin 95 % kilttinä olon tuomasta palkinnosta jää hyödyntämättä. Ja tämä vain ja ainostaan sen takia, että ei viitsitä ottaa asioista selvää. Point and shoot on niin paljon helpompaa – painaa vaan nappia, ja tuloksena on rivi punasilmäisiä valkonaamoja tonttuhatut päässä. Surkeita kuvia, joita on maailman kovalevyt pullollaan.

P..ka kuva
Parempi kuva

Edellisen tarkoituksena ei ole väittää, että meikäläinen olisi jotenkin jalustalla valokuvauksen suhteen – eheii.. löytyy tuhannen miljoonaa blogia, jossa on hienompia kuvia. Yritän vaan sanoa, että se manuaali päälle kamerasta ja äkkiä! Ai miksi? No, koska ei se kamera tiedä, millaisen tunnelman tai valotuksen yritätte kuvaan saada. Se ei edes tiedä mitä kuvaatte, kunhan laskeskelee harmaasävyjään ja keskiarvojaan, ja yrittää saada aikaan siedettävän lopputuloksen.

Noin vuosi sitten en tiennyt mistään aukoista ja valotusajoista oikein mitään. Sain sitten ostettua hyvän kameran ja yritys-erehdys-uusi yritys-uusi erehdys -periaatteella ryhdyin tutkimaan asioita tarkemmin. Löytyi kokonainen uusi kiinnostava maailma, jossa ei koskaan tule valmiiksi, jos kliseisesti haluaa asian ilmaista.
Valokuvauksen keksijät ovat ovelasti kehittäneet joukon ensi näkemältä vaikeaselkoisia termejä, joilla saadaan rahvas karkoitettua jalon harrastuksen piiristä. Kun pääsee tämän ensimmäisen muurin yli -se ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin luulisi- manuaalin käyttö muuttuu jopa nopeammaksi ja helpommaksi tavaksi kuvata.
En ala tässä selittämään f-luvuista tai ev-arvoista mitään. Netti on valmiiksi pullollaan tietoa paljon viisaammista lähteistä. Sanonpahan vaan, että noin kolme asiaa pitää tehdä itselleen selväksi, ja sen jälkeen voikin keskittyä teknisten asioiden sijaan taiteelliseen puoleen, joka ei sitten taidakaan olla ihan niin yksinkertainen juttu…

 

Harmauksien harmaus

Joulupyhät menivät ei niin jouluisessa säässä. Taisi olla valtakunnallinen ilmiö. Odotin, että olisin päässyt hieman kuvailemaan, mutta vallitsevat olosuhteet olivat hieman liikaa taidoilleni – kunnes… Jos kerran ilma on kaikki harmaan sävyt, miksei sitten kuvatkin? Siitähän se idea sitten lähti.

Kuva

Kuva

Kuva

Jouluostoksia

leidaritJa taas se tapahtui. Hiippailin valokuvausliikkeeseen ostamaan linssinsuojusta (jota ei ollut), ja huomasin käveleväni ulos uusi (käytetty) objektiivi kamerassa. Nikkor Dx 18-105 mm VR ED on hänen nimensä. Muutamia kirjaimia ja numeroita jätin pois. Koska tapaan liikuskella näyttävissä merimaisemissa, olen pitkään miettinyt laajakulman hankintaa. Olen myös miettinyt noin 105 mm:n makron hankintaa. Ja lähes kaikkien muiden valokuvaukseen liittyvien rojujen hankintaa. Tämä nyt ei ole makro, mutta aika läheltä sillä pystyy kuvaamaan ja piirto on tarkkaa. VR ei tässä tapauksessa tarkoita lumentulosta kärsivää valtiollista kiskoyhtiötä, vaan kuvanvakainta. Se on ihan loistava peli hämäräkuvaajalle, en olisi uskonut, että käsivaralta voi kuvata  niin pitkällä valotusajalla suht’ tarkkoja kuvia.

Aina valokuvauksessa tolkutetaan, että mene lähelle. Sitten, kun menee, huomaa toisen puolen kuvauskohteesta jäävän ulos kuvasta. Siihen auttaa laajakulma. Omassa rungossani tuo laajakulmapää vastaa noin 76 asteen kuvakulmaa. Saa vaikka sinivalaan kuvattua parin metrin päästä. En ole kyllä yhtään nähnyt Saaristomerellä. Telepää, eli se zoomin toinen pääty, taas on hyvä vaikkapa muotokuvaukseen. Jos osaisi kuvata, malli piirtyisi kauniin terävänä, ja tausta upean sumeana. En ole ihan varma, että käykö näin, mutta aion kokeilla heti tilaisuuden tullen.

risu

Miksi ja milloin valokuvausroippeita pitää haalia lisää? Sanoisin, että silloin, kun ideat alkaa olla vähissä vanhalla kalustolla. Sateisena mustana syksynä ne tosin ovat muutenkin vähissä. Heti tuli kuitenkin mieleen, mitä kaikkea tällä linssillä voisi yrittää kuvata. Ainoa ongelma tässä on oikestaan se, että se linssinsuojus on edelleen ostamatta, enkä uskalla mennä Rajalan lähellekään. Reppuun mahtuva tripodi olisi nimittäin kiva.

Koska on liian myöhäistä kirjoittaa joulupukille?

Tervetuloa!

Olet siis löytänyt uuden blogialustani. Hienoa! Tervetuloa siis, toivottavasti tämä alusta tarjoaa selkeämpää tekstiä, parempilaatuisia kuvia, parempaa visuaalista ilmettä. Tässä syitä, miksi päädyin lopulta hylkäämään bloggerin. Olen kirjoittanut blogia kohta vuoden, ladannut paljon kuvia, ja silti käyttänyt levytilaa blogin osalta kokonaista 40 MB (ei siis GB). Vieläkö joku ilmettelee, miksi kuvat ei näytä teräviltä?

Area to be avoided

Panin haisemaan ja törsäsin 21 euroa omaan domainiin. Se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä epähuomiossa törsäsin Rajalaan aiemmin viikolla (tästä puhutaan vielä, kotona ja blogissa 8-S). Jos olet siis linkittänyt minut, korjaathan linkkisi muotoon http://luotsinblogi.com Kiitos! Näin kaikki halukkaat löytänevät perille.

Blogi sisältää kaikki aiemmat postaukset ja kommentit myös tällä uudella alustalla. Ulkoasu on aika beta-vaiheessa (beta=lähes mikään ei toimi). Fiksailen sitä, kun vain ehdin. Mielelläni kuulisin myös kommentteja, mitä mahdolliset lukijat pitävät muutoksesta ja uudesta ulkoasusta, ja olisiko jotain tehtävä ulkoasun suhteen. Sisällön osalta toivo alkaa olla jo menetetty.

Tähän loppuun olisi voinut kirjoittaa jotain nasevaa, mutta ei tullut mitään mieleen. Silloinhan sitä kannattaa pitää turpa rullalla.

 

Kirje

Hyvä Säiden Haltija!

Sovittaisiko, että kesän hyvät kelit on nyt maksettu niillä pikku pikku puhureilla, joita viime aikoina on esiintynyt aika ajoin maamme merialueilla? Lopputalvi voisi olla niin kuin tänä aamuna, kun maisema oli kuin Silja Linen mainoksesta. Kuu möllötti taivaalla ja ainoastaan pikkuiset laineet liplattivat kiehtovasti. Puuttui ainoastaan Un homme et una femme soimasta taustalla. Ei se mitään, Haloo Helsinki kelpasi ihan hyvin.

Jos on ihan pakko myrskytä, voisitko tehdä sen mieluummin parillisilla viikoilla, eli silloin kun B-vahti on töissä? Perämeren suunnalle voi heittää niin ikään muutamat boforit, sikäläiset ovat ikään kuin tottuneet paremmin ainaisiin tuuliin. Ja siellä on jo jäätäkin, tulee mukavia kasoja, kun vähän puhaltaa.

Meille saisi olla sellainen viidestä kymmeneen senttiin paksua tasaista kiintojäätä. Loppuisi tuo keikkuminen. Ei paljoa enempää sitten, että pääsee se onnettominkin laivanraasu omin voimin perille, ei tänne kuitenkaan murtajaa riitä kokopäivätoimisesti passailemaan päälle. Jos parkkeeraat vaikkapa sellaisen sopivan korkeapaineen tuohon lähimaille, niin saadaan tuulet Siperiasta päin?

Blogi sisältää product placementia…

Valkeaa joulua jos meinasit lasten iloksi, niin se valkea sitten pienessä hiutalekoossa, kiitos. Menee tuo tutkakuva huononlaiseksi räntäsateessa. Ja muutenkin se on niin masentavaa, kun sataa niitä jalkarättejä. Vaimokaan ei tykkää yksin kolailla pihaa kotona.

Jos nyt on pakko jotain kiusaa tehdä, niin sumua voi olla. Se ei nykymerenkulkua paljoa haittaa ja auringonvaloon yhdistettynä siinä tulee tosi komeita valokuvia.

Hyvää joulun odotusta sinne jonnekin,

toivoo Luotsi Olli

P.S. Kohtele hellästi golfkenttiä, jottei viheriöt mene pilalle ja päästään ajoissa keväällä metsään etsimään palloja.

 

Hyvät kysymykset

Suomikuva ja sen kiillottaminen on meille ilmeisen tärkeää. On imagotyöryhmät ja systeemit. Monesti luotsi on ensimmäinen kontakti vieraan maan kansalaisille, jotka saapuvat Suomeen ensimmäistä kertaa tietämättä välttämättä maastamme paljoakaan. Kysymällähän asiat selviävät…

Joskus usko yhteiskunnan pyörimiseen talvella horjuu:

-Mr. Pilot, when do you close for winter?

-??? Close what?

-This Archipelago.

-We do not close, it’s open around the year.

-Aaa..

Talotekniikka on ainaisen hämmästelyn aihe:

-Mr. Pilot, is there a sewage system in your houses? Doesn’t it freeze in the winter?

-Yes, there is. It is isolated. We also have heating systems in houses.

-Aaa…

Kapitalismi ei ole levinnyt vielä kaikkialle:

-Mr. Pilot, are those cows owned by goverment or private people?

-By private, most propably.

-Aaa…

Urheilu kiinnostaa yli rajojen:

-Mr. Pilot, do you play football in Finland?

-Yes, but we prefer ice hockey (sijoittuu arvoasteikolla ja tunnettavuudeltaan johonkin kroketin ja pingiksen välimaastoon).

-Do you have any good football players?

-Jari Litmanen, for example.

-Aaa! Jaari Liitmanen!

Vaikea kielemme herättää myös ihmetystä.

-Is your language relative to Swedish?

-No, it is relative to Hungarian and Estonian.

-Aa! Uksikaksi. Perkkeele.

 

Hyvää itsenäisyyspäivää

Sitäpä juuri. Niin Saulille sinne Tampereelle kuin kaikille muillekin vauvasta vaariin. Minä juhlin itsenäisyyspäivää pakastepizzan ja kokiksen voimin Suomen eteläisimmässä asutussa paikassa, eli Utössä.

Äiti luonto sen sijaan juhli jo viime yönä, vaikkei myrsky tänne Suomeen kovin pahasti iskenytkään. Ei haitannut, ihan tarpeeksi on tänä syksynä myrskynnyt. Sen verran heiluvaa meininki kuitenkin oli, että onnistuin sähläämään muutaman verinaarmun jalkoihin laivasta kiivetessä. Lähinnä omaa tyhmyyttä. Toisaalta hyvä, että varoituksia tulee silloin tällöin. Ei pääse totuus unohtumaan.

Tänään päivällä oli sitten mahtavaa valokuvausvaloa tarjolla. Aurinko paistoi lumikuuropilvien lomasta ja rantakallioihin lyövät mainingit näyttivät komeilta. Paljon komeammilta kuin luotsirappusten yläpäästä katseltuna.

 

 

Gangway

Tiedän seikan, jolla maailmantalous suunnataan uuteen nousuun. Turhat hiekanjyväset karisevat pois talouden rattaista, ilman että ketään tarvitsee irtisanoa. Tarvitsee vain tehdä yksi pieni keksintö.

 

Ratkaisu on Gangway. Siis laivojen maihinnousutie, joka viritetään laivan ja laiturin välille. Ihminen on käynyt kuussa jo 40 vuotta sitten ja tehnyt maailmaa mullistavia keksintöjä, mutta jostain syystä näyttää siltä, että nopean ja kätevän laskusillan keksiminen on jäänyt väliin.

Aamuhetki Utössä

 

Gangwayn laskemiseen tarvitaan nykyisin keskimäärin kuusi filippiinoa, erilaisia väkipyöriä ja hamppuköysiä, huutoa ja mekastusta, uusia yrityksiä, tuumailua ja ennen kaikkea aikaa. Siitäkin huolimatta, että luulisi toimenpiteen olevan rutiinia. Jos ajatellaan kuinka monta satamakäyntiä laivoilla on maailmassa, ja jokainen laiva virittää tuota gangwaytaan noin puoli tuntia, niin tuloksenahan on miestyövuosia hukkaan heitettyä aikaa. Mitään ei nimittäin tapahdu, ennen kuin tuo maaginen alumiinirakennelma on saatu kikkailtua laivan ulkosivulle.

 

Siispä tulevat Nobelistit huomio! Unohtakaa hetkeksi se hiukkaskiihdytin ja keksikää sellainen laskusilta, joka on hetkessä valmis, jonka käyttämiseen riittää yksi filippiino ja joka toimii kuin junan vessa. Ei voi olla niin vaikeaa.

 

T: Vierestä seurannut