Voi kurjuuksien turhuus. Ruoho kasvaa ja ikuinen lokakuu tuntuu vaan jatkuvan. Seuraavan viikon sääennustekaan ei mieltä hivele. Muistuu mieleen Tammikuu kolme vuotta sitten, jolloin kynnettiin paksussa ahtojäässä ja kinokset olivat toista metriä. Botnica sai yrittää tosissaan avustaessaan laivoja.
Sää vaikuttaa jopa bloggaamiseen. Pidän periaattenani käyttää vain omia kuvia blogissa (tai sellaisia, joihin minulla on lupa), mutta ota tässä pimeydessä nyt sitten jotain… Kuvapula on huutava. Mielestäni valokuvauksellisemmat ajat ovat juuri alkutalvesta, jolloin jää ja lumisade tekevät hienoja efektejä.
Positiivista on se, että uusi linssini vaikuttaa ihan mahtavalta, ja uusia kuvakulmia ja mahdollisuuksia on tarjolla. Tämänpäiväisen päiväkävelyn satoa:


Onhan tämä vähän jännittävän erilaista, kun ei ole lunta =). Aivan ihania kuvia olit ottanut, lumen puutteesta huolimatta. Isokari on ihana paikka, haavena olisi josku päästä sielä käymään omalla veneellä. Hyvää uutta vuotta!
Haaveista totta sitten vaan! Hyvää uutta vuotta!
Kivoja kuviahan nämäkin ovat. Sitäpaitsi – olihan sinulla lokakuussa hieno sarja syksystä – Yö saaristossa, Lokakuinen auringonnousu ja syksyisiä ajatuksia . Näitä aiheita voisit tietysti kuvata edelleen, ellei sitten jostain merkillisestä syystä ala kyllästyttää… 😉
Kuvaan totta kai, kun muutakaan ei ole. Pistää vaan mielikuvituksen tiukoille. Kunnon jäätalvi tarjoaisi kuvausmielessä enemmän, mutta eiköhän sellaisiakin vielä saada.
No kuvaa vaikka luotsipaattia sen eri kulmista. Sehän ei oo meille tuttu, niin ainakin sulla piisaa hetkeks kuvaamista. Siinähän on kaikkia hienoja valoja jne. niin siitä saa vaikka mitä jännää…vai saako -00-
Saahan siitä… Mun pitäisi saada vaan jalusta… Vaimo! Ymmärrystä… 😉
Kurjuuksien kurjuus on täälläkin mielessä, kun olen saanut ekan järkkärin ja sää on niin harmaa, niin harmaa. Sinä olet kyllä saanut hyviä kuvia, joita tulen kyllä jatkossakin. Yhtä äkkiä en osaa suurta muutosta huomata blogien välillä, mutta nyt ainakin kuvat ovat loistavia ja jutut mielenkiintoisia.
-Meritara
Ensi viikon lopulla on talvea luvassa. Itse olen todella paljon tyytyväisempi tähän wordpressiin. Onnea uudelle järkkärille!
Isokari on suosikkimajakkani. Olen viettänyt 5-vuotiaasta lähtien paljon aikaa Kustavin Kaurissalossa. Lypyrtin lävestä kun menee ulos, maisema on hieno ja Isokarikin alkaa näkyä!