Luova tauko bloggaamisessa, kestänyt näemmä viisi päivää. Painokelvollisia asioita ei ole käynyt mielessä, siitä ovat pitäneet Suomen ulkomaankaupan ruohonjuuritasolle konkretisoitunut logistiikkaketjun transoseaaninen aikataulu sekä ilmojenhaltija huolta yhteistyössä. Minkä ihmeen takia sitä pitää kello kahden aikaan yöllä olla luotsipaikalle pyrkimässä? Räntäsateessa? Haloo. Onneksi ei ole tuullut juuri pariakymppiä kovempaa, muuten olisi voinut ammatinvalinta harmittaa.

Jotain enemmän mieltä hivelevää jäi sentään kuluneesta viikosta käteen. Tämä postauksen ainoa kuva nimittäin. Elämysmatkailijalle suosittelen kerran elämässä -kokemusta: hiippaile autiolla saarella pimeässä ja säkkisumussa kuvaamaan aavemaisesti hehkuvaa majakkaa. Mitä sitä ei tekisi hyvän kuvan eteen.

Posted with Blogsy