Sattuipa tänään harvinainen luotsaus. Perämies halusi ajella koko väylän ihan itse. Yleensä ei ketään moinen kiinnosta. Hyvä, kun seuraavat, mitä luotsi puuhailee.
Mikäs siinä, hyvä ilma, pieni laiva, päiväsaika. Mutta. Kertaakaan ei kaverin pää noussut elektronisen merikartan maagisesta otteesta. Oli isot ikkunat ihan turhaan, joista olisi nähnyt oikean maailman. Tuli vaan mieleen se reaktio, mitä olisi tapahtunut gps:n pudotessa…
Mietin siinä vahtiessani väylällä pysymistä, että niinhän tämä menee. Autossa navigaattori pölisee että ”kahdensadanmetrinjälkeenkiilaakaveriojaanjakäännyvasemmalle”. Sadan metrin jälkeen sama uudelleen. Ja vielä kerran. Ja mehän käännymme, vaikka siinä olisi maailman reuna edessä. Itsekin tulee netistä katsottua paljonko ulkona on lämmintä. Ja roikuttua webin armoilla muutenkin.
GPS-signaalista on tulossa hyvää vauhtia ihan yhtä tärkeä asia kuin sähköstä. Kohta kehoitetaan radiossa pysymään sisällä, kun signaalissa on häiriö.
Teinitkin jo tunnustavat riippuvuutensa älyvärkeistä. Se, jos mikä, on hälyttävää. Vastaiskuun siis: nyt aipädi pois räpylästä ja ulkoilemaan. Niin kuin minä (aasinsiltojen kruunaamaton kuningas) juuri tein. Jos lähellä on majakka, kävele vaikka sinne. Se muistuttaa merenkulusta ennen värkkejä ja vermeitä
Tarina kuvan takana: Puhelin vaihtui Lumia 1020:een ja ”hirviökameraan”, jolla tämä on otettu. Kenttätestit alkaneet. Mielenkiinnolla odotan rawien käsittelyä. Mitähän kaikkea kuvista saa kaivettua? Raportteja siitä lähitulevaisuudessa.
Posted with Blogsy
luotsinblogi 
Hienoa, Olli! Juuri tätä olen odottanut…
Yllättäen se tuli juuri minulta…
Kartan kanssa navigointi ja eteen katsominen on erittäin tärkeä taito, jota ei pidä hukata! Sitä paitsi paljon hauskempaa.
Omat silmät on kyllä ihan loistava työkalu!
Hieno postaus, Olli! Mä tiedän yhden ranskalaisvalmisteisen lentsikan, jonka ei tehtaan myyntilauseen mukaan pitäisi sakata. Pitäisi. PITÄISI. Niin on vaan kyseistä konetta ajettu täysin sakanneena tonttiin ja (koska ollaan nyt mk-aiheisessa blogissa) mereen. Sakkausta tai siitä oikaisemista aletaan kuitenkin harjoittelemaan jo peruslentokoulutuksen alkuvaiheessa.
Meidän kaverien kokemuksen mukaan Krimillä ja läheisyydessä ei muuten GPS tällä hetkellä toimi. Wonder why. Tärkeä postaus, joka antaa ajattelemisen aihetta.
Niinpä, ei mitään pitäisi… GPS:ää en muuten halua yhtään väheksyä, käytän hyväkseni paljonkin. Siitä en pidä, että ollaan täysin sen armoilla. Itsellä navigointi menee suunnilleen katso ulos -check, katso tutka -check, katso ecdis -check. Jos näissä esiintyy ristiriitaa, on syytä epäillä jossain olevan mätää…
Taitaa Vladimir kamuineen olla väännellyt nappuloita kaakkoon Krimin seudulla, tänään oli yhdessä laivassa debattia siitäkin aiheesta.
”GPS-signaalista on tulossa hyvää vauhtia ihan yhtä tärkeä asia kuin sähköstä. Kohta kehoitetaan radiossa pysymään sisällä, kun signaalissa on häiriö. ”
Repesin 🙂 Onneksi ei aikanaan ollut rahaa ostaa härpäkkeitä, oli pakko mennä ja oppia jutut maisemanavigoinnilla..