Sattuipa tuossa intialainen kippari asiakkaaksi. Ihan sama sinänsä kansallisuutensa, olisi voinut olla vaikka kiinalainen tai romanialainenkin. Ei ollut kuitenkaan omalla kotikentällään keskellä kauneinta syksyistä Saaristomerta (helmikuussa!) räntähiutaleiden kauniisti vaakasuoraan leijallessa kansallispuiston rannoille ja ymmärrettävästi vähän hermostuneen oloinen, kun keskellä yötä lähdettiin vilkkujen sekaan kaasutankkerilla kurvailemaan.

tuijotus

Mietin siinä, että miten sitä suhtautuisi itse, jos pantaisiin johonkin Gangesille keskellä yötä ihan täysin toisen tyyppiseen olosuhteeseen kuin on tottunut? Tuskin sitä nyt hirveästi naurattaisi. Olisi pakko luottaa siihen Brahmaputra pailottiin kuin pässi suuriin sarviinsa.

Eikä sitä teknologia paljon muuksi muuta. On tietysti gps:t ja muut, mutta ne ei tee autuaaksi. Jossain vaiheessa aina meilläkin nousee keskusteluun vaikkapa shore based pilotage. Eli ei mentäisikään kiipeilemään sinne jäiselle laivankyljelle, mikä on paperilla ja kyllä muutenkin aika älyvapaata puuhaa. Kun sitä nyt näin miettii. Vaan radiolla huudeltaisiin ohjeita, että nyt tee sitä ja tätä. Sehän kuulostaa ihan hyvältä idealta. Ei tarvitse miettiä kyytiin menoa eikä poistuloja. Varmaan rahaakin säästyisi kaikilta.

Vaan miten käy intialaisemme? Hän seisoo yksin komentosillallaan, tuijottaa öistä merta, lekottaa laivansa köydet ja katsoo kun 30 miljoonaa kiloa ammoniakkia lähtee hiljalleen sivuttain loittonemaan laiturista pimeyteen. Ei olekaan ihmistä vieressä, joka rauhoittelee, vastailee kysymyksiin ja ajoissa puuttuu vääränlaisten tapahtumaketjujen alkuihin. Peltiääni radiossa vaan luettelee kursseja. ”224 with turning radius 0,5´, please.” Ööö.. miten se käytännössä menikään laivalla, jossa ei ole kuin penkki ja ratti? Eikä aina edes sitä penkkiä. Vastoin yleistä uskomusta suuri osa varsinkin isommista laivoista on aika askeettisesti varusteltuja. Karvalakkimalleja niin sanotusti. Ja mitä sitten tehdään, kun se paniikki iskee ja sen myötä toimintakyky menee? Rauhoittele siinä radiossa sitten, kun ei edes näe mitä siellä tapahtuu.

Eihän tuo meidän työ niin seksikkäältä kuulosta kuin eri lyhenteet ja teknologia, joilla luodaan turvallisuutta ja sen tunnetta. Mutta väitän, että vuosien saatossa luotsille kehittyy hyvä kyky lukea ihmisiä ja sitä kautta ehkäistä vaaratilanteita jo ennen kuin ne saavat alkunsa. Jos ihmistä ei olisi paikalla, tulisi tapahtumiin puuttumiseen väkisinkin viive. Aluskokojen jatkuvasti kasvaessa niihin ei oikein ole meidän vesillä varaa.

Ei se eräskin kolleegani ihan väärässä ollut, kun sanoi että luotsin tärkein ominaisuus on luottamusta herättävä kädenpuristus. Pitää koittaa panostaa siihen.

7 kommenttia artikkeliin ”Luotsi, ihmisen paras ystävä

    1. Nyt eläkeläisenä luotsina täytyy sanoa että OT löysi sen jutun. Joskus muinoin oli niitä nahkahousuisia sakemanneja jotka ei tarvinnut apua… paitsi sitten kun homma lähti käsistä

      1. Kiitos KAS. Kyllä näen luotsin työn perille löytämisen lisäksi olevan paljolti hyvää ihmistuntemusta ja komentosiltayhteistyötä. Paino sanalla yhteis.

  1. Odottakaa vaan, niin kyllä joku virkamies Nilkenström laskee kustannuksia ja määrää lopetettavaksi turhan ruumiillisen työn, joka voidaan hoitaa tietokoneella paljon halvemmalla.

    1. En osaa ihan vielä olla siitä huolissani. Me ollaan kuitenkin aika pieni organisaatio ja suhteessa siihen (mielestämme :)) tuomme merkittävän lisän turvallisuuteen. Ehkä suurin huoli on, että luotsaustoiminta on melko tuntematonta päättäjille ja suurelle yleisölle. Olemme ryhtyneet keräämään luotsauksen vaikuttavuusdataa, eli se tahtoo sanoa sitä, että kaikki poikkeavat tilanteet luotsauksessa kirjataan ja siten voidaan jälkikäteen tarkastella, mitä hyötyä meidän ruumiillisesta työstä on oikeasti ollut.

  2. Tuntuu riittävän rahaa tullin merivalvonta porukalle vehkeineen kaikkineen vaikka on shengen sopimus, luotsit tekee miesten työn, eikö tuota jo metrojupakassa uskottu, ettei ilman ihmistä selviä… no jaa illalla tulee Terminator 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s