Huomenta!
Kirjoittelin joku aika sitten Yö väylällä -tutkimuksesta, joka meillä on meneillään. Täältä voit lukea taustoja.
Postilaatikkoon kolahti henkilökohtainen analyysi anturit päällä tehdystä työ-/vapaajaksosta. Työkuorman alle läkähtyvän marttyyrin viittaa en tulosten perusteella voi ottaa, sillä sattui olemaan poikkeuksellisen hiljainen työviikko. Epäilen kyllä vempaimissa olleen vikaa, sillä vapaaviikkokin oli muka kevyt, ja sellaista en muista viimeiseen kahdeksaan vuoteen…
Erikoista oli se, että työviikon aikana käppyröiden mukaan luotsausten välinen aika oli yhtä kuormittavaa kuin luotsaus. Odottavan aika on siis pitkä, ja epävarmuustekijät aiheuttavat stressiä. Fyysinen kuormitus oli pistemäistä. Eli siis se lyhyt hetki, kun kipaistaan leidarit ylös ja verrytellään muutama kerros portaita ylös brygalle. Tähän minulla on henkilökohtainenkin mittari. Meillä käy viikoittain sama autolaiva, jossa on 12 kerrosta. Aiemmin on ruvennut hapottamaan siinä 9,5:n kohdalla, nyt menee jo 11 pintaan ilman pahempia oireita.
Kuntobarometri osoittaa siis ylöspäin, mikä lupaa hyvää tulevan kesän suuria urheilutapahtumia ajatellen. Nyt ylös, ulos ja lenkille hieman anglosaksisesta säätyypistä huolimatta.
luotsinblogi 
Todella mielenkiintoiselta kuulostaa tuo tutkimus. Mutta mitä sitten tulokset kertovatkaan, kun ymmärtääkseni teidän työviikkonne vaihtevat kiireellisyydeltään hyvinkin paljon. Ehkä vuoden keskiarvot olisivat oikeammat kuin viikon parin jakso? Sen kyllä allekirjoitan, että odottavan aika on pitkä ja että epävarmuus luo stressiä, oli sitten millaisesta työstä tai tilanteesta vaan kyse. Ainakin minulle. Ehkä sitäkin voisi jotenkin harjoittaa, mutta taitaa olla myös luonnekysymys. Itse olen saanut kosketuksen hieman vastaavaan hankittuani aktiivirannekkeen. Kukaan sellaista tarvitse, mutta kiva seurata miten levottomasti ja katkonaisesti sitä nukkuu tai miten tolkuttoman paljon sitä tulee istuttua päivisin paikoillaan koneen ääressä.
Olisivat varmaan oikeammat pidemmältä ajanjaksolta. Käytönnössä se voisi olla hankalaa, kun tutkimuksessa joutui virittelemään ja liimailemaan antureita ja nuoleskelemaan pumpulituppoja. Sen jälkeen ne piti vielä säilyttää oikein ja lähettää eteenpäin… Lisäksi täytettiin unipäiväkirjaa. En usko, että sitä tulisi tehtyä kunnolla kovin pitkää.
Aktiivirannekkeen hankin vaimolle muutama vuosi sitten, ja siitä on ollut iloa, vaikka nuorisopoliitikot toisin väittävät. Itse käytän innokkaasti sports trackeria. On mukavaa saada vähän tilastoa ja seurata kehittymistään.