Edellisessä postauksessa käsiteltiin ennen luotsausta tapahtuvia toimenpiteitä. Nyt siirrymme itse luotsaukseen – piti siirtyä jo aiemmin viikolla, mutta eihän tässä ole kerinnyt kuin lentää paikasta toiseen. Ja kolmanteenkin.
On siis onnellisesti kivuttu laivaan ja saavuttu huohottaen brygalle. ”Guudmorrning mistö Pailot, hauaa juu?” Näin alkaa noin 97 % luotsauksista, morningin tilalla voi olla muu paremmin kyseistä vuorokaudenaikaa kuvaava termi. Kätellään siis kuin valtionpäämiehet konsanaan ja vaihdetaan alkukohteliaisuudet. Ensivaikutelma on tärkeä niin parisuhteessa kuin luotsauksessakin, sillä se vaikuttaa myöhempiin tapahtumiin ja siinä rakennetaan luottamusta.
Tämän jälkeen yleensä alkaa mantra, jota kutsutaan kansainvälisesti pilot/master information exchange. ”Shiislefthändidpitspropellerwenjyymeikästöönbougoustopootnegativpitsonziirou, boutrastörfaifhanridkilowattstriisteps…” kajahtaa kuin aamurukous minareetista. Käydään siis läpi aluksen ohjailuominaisuudet, miten käytetään autopilottia ja mistä nappulasta saa käsiruorin päälle. Luotsi käy läpi reittisuunnitelmansa ja näyttää laituripaikat ja mahdolliset kääntöpaikat ja niin edelleen. Allekirjoitellaan papereita, joissa vakuutetaan kaiken mahdollisen olevan käyty läpi. Sovitaan kuka manoveeraa, tutustutaan vallitsevaan liikennetilanteeseen, tarkistellaan viimeiset tuulitiedot ja niin edelleen.
Luotsauksen aloituksen varsinkin mereltä päin ovat kriittisiä paikkoja, koska asiaa on lyhyessä ajassa paljon. Laiva on liikkeessä koko ajan ja ensimmäisiä käännöksiä väylällä suoritetaan mahdollisesti samanaikaisesti.
Ainoastaan yksi asia keskeyttää tuon rituaalin, kysymys, joka kuuluu lähes joka kerta heti ensimmäisenä: ”Kofii, mistö Pailot, milkoorsugaar?” Erään kerran olin vielä luotsileidareilla pää kannen tasolla, kun ystävällinen filippiinonaama ilmeistyi näkökenttään ja esitti em. kysymyksen.
Niinpä. First things first.
luotsinblogi 
Toomiiko luotsi laivan päällikkönä, kun paperit on allekirjoitettu ja vastaa näin laivasta? Ja onko laivoissa lentokoneista tuttuja mustia laatikoita, joista voi epäselvissä tilanteissa tarkastaa miten kommunikaatio- ja tapahtumaketjut oikein menivät?
Ei toimi. Laivan päällikkö on laivan päällikkö, joka viime kädessä vastaa kaikesta ja tekee myös päätökset sen mukaan. Luotsi on ulkopuolinen neuvonantaja, joka vastaa luotsauksesta. Käytännössä päällikkö useimmiten tekee asiat luotsin suositusten mukaan, ja esim. väylällä navigointi menee luotsin ohjeiden mukaan. Laivan henkilökunta sitten monitoroi luotsin toimintaa (enemmän tai vähemmän). Hienosti sanottuna näin muodostuu ”bridge team”, joka käyttää kaikki mahdolliset resurssit turvallisen navigoinnin varmistamiseksi.
Kyllä. Mustaa laatikkoa kutsutaan laivassa VDR:ksi eli Voyage Data Recorderiksi, ja sinne menee ohjailudatan (peräsimen asento, potkurin nousu jne.) lisäksi mm. tutkakuvaa ja ääni komentosillalta. Itsekin kailotan aina tarkoituksella fraaseja sinne ”just in case”. Esim. ”we start to slow down now” tai ”I,ll switch on hand steering”.
Vahingon sattuessa sitten tarkistetaan niitä ketjuja esim. vuoden verran ja vahinkoon johtanut päätös tehtiin mahdollisesti sekunnin murto-osassa… 🙂
lefthändidpitspropellerwenjyymeikästöönbougoustopoot
—> Nosorrymisterpilot…pougoustoSTAARBOORT!!!
Niinpä… 🙂
Onko kahvinjuonti muuten yhtenä vaatimuksena luotsiksi pääsemiseksi vai onko sellaisia luotseja, jotka eivät juo kahvia? Aiheuttaisiko se liian ison särön ”bridge teamiin”?
Tästä saisikin mielenkiintoisen pohdinnan mitä yhteistä on papilla ja luotsilla..
Nimim. Kahvivammainen.
Tunnen yksittäisiä luotseja, jotka eivät juo kahvia. Poikkeus vahvistaa säännön.