Edellisessä postauksessa perusteltiin itselle kamerakaluston päivitystä. Vaimollehan sitä on turha yrittää perustella. Onneksi kumpikin sen tietää, niin ei tarvitse edes yrittää. Kuinka monta parisuhdetta pelastuisikaan, jos hyväksyttäisiin toiset sellaisina kuin ne on?
Kenno on siis se juttu, joka on heti objektiivin takana kamerassa ja taikoo silleen ovelasti näkemänsä kuvan muistikortille. Ennen muinoin filmille. Meikäläisen kuvausolosuhteissa kinokoon eli 35 millisestä kennosta on oikeasti hyötyä. Voi kuvailla hämärässä suuremmilla herkkyyksillä eli ISO-arvoilla ilman, että kuvasta tulee kohisevaa suttua. Ja hämärässä tai pimeässähän tässä tulee paljon liikuttua. Toinen juttu on, että täyskennoisissa dynamiikka on parempi. Siis kuvasta saa kaivettua kuvankäsittelyssä esiin vaikka mitä jännää. Varjoisista kohdista nousee esiin yksityiskohtia.
Kuvankäsittely on sitä, mitä pidetään huijauksena ja manipulointina. Väärin kuvattu, kun et 1/500 sekunnissa onnistunut saamaan aikaan valmista kuvaa! No minä en sitä saa millään, sillä kuvaan RAW-, eli raakakuvaa. Se tarkoittaa sitä, että kamera survoo kaiken mahdollisen informaation yhteen tiedostoon, mutta lopputulos ei ole vielä valmis kuva. Jos kuvaa JPEG-muodossa, niin silloin kamera arvailee haluttua lopputulosta ja esittää siitä oman versionsa. Tämä riittää esim. niille, jotka kuvaavat pokkareilla. JPEG-kuvaa ei voi läheskään niin paljon säätää enää, koska siitä puuttuu informaatiota.
RAW-kuva pitää siis kehittää. Ihan kuin Hanskin valokuvaamossa 60-luvulla. Se ei ole kovinkaan vaikeaa, vaikka niin monesti luullaan. Itse käytän siihen ehkä noin 20 sekuntia per kuva, enää ei mene siis viikkoa kuvien kehitystä odotellessa niin kuin joskus ennen. Käytän tarkoitukseen Adoben Lightroomia. Aluksi haen valmiin linssiprofiilin (joka korjaa mm. linssistä johtuvia optisia vääristymiä) kyseiselle linssille ja laitan valkotasapainon kohdalleen. Siis niin, että valkoinen näyttää valkoiselta ja musta mustalta. Sitten lisään hieman kontrastia, säädän paria muuta säädintä ja lopuksi tarvittaessa hieman terävöitän ja rajaan uudelleen, jos on tarvetta. Siinä se. Sitten muutan kuvan JPEG-muotoon.
Ai että ihan swahilia tuo edellinen? Ei ole. Ihan yksinkertaista. Pari vuotta sitten en tiennyt tuon taivaallista mistään edellä mainituista. Ei kun manuaalit kouraan, kamerasta manuaalit päälle ja nostamaan valokuvaus kokonaan uudelle tasolle!
luotsinblogi 
Non niin siinähän se tuli kotimaankielellä . Kiitos
Olepa hyvä! En minäkään tiedä puoliakaan mistään, mitä varmaan pitäisi tietää, mutta pääpiirteittäin asian todennäköisesti voi näin esittää…
Kuinka tää näyttää niin erilaiselta??!! Lisää kuvia vaan!
t. nato
Kun kuvausinto laimeni, olen kuvaillut aika paljon pelkällä puhelimella. Kyllähän silläkin saa hyviä kuvia, mutta järkkärin ominaisuudet tulevat esiin haastavissa valotusolosuhteissa, mitä tässäkin oleva kuva edustaa.
En löytänyt edellisestä kirjoituksesta tätä vastauspaikkaa. Siihen liittyen kuitenkin protestoin vahvasti: hauveli on ehdottomasti valopää! Niin virkeän ja valppaan näköinen otus ei voi olla muuta (vaikka todennäköisesti kuvanottohetkellä on saanut vihiä herkkupalasta).
Itselläni olisi kanssa tarvetta tuollaiselle. Tämänlaisia kuvia ei saa muuten lainkaan onnistumaan:
Pitäisi vaan olla kooltaan pieni että kulkee mukana. Taitaa olla mahdoton yhdistelmä.
Eipä olekaan… Kuvasi on juuri sellainen, jossa tosiaan tarvitsee aika rajua dynamiikkaa, muuten joko taivas tai veneen sisus on poskellaan. Tuo kutterista ottamani kuva on ihan tavallinen, ei siis HDR. Sonyssa on käsittämättömän paljon varaa kaivaa varjoista. Pitää huolehtia vaan, että se on juuri niin päin; jos taivas on puhki, niin se on menetetty. Sony on peilittömänä pieni ja kulkee mullakin jopa kolmen linssin kanssa Lowepro Event messager 100:ssa, jotta saat vähän mittakaavaa.