Miksi vaimot on vähän kuin laivat?

12670529_809223149222254_6707312940417342341_n

Meinasin kirjoittaa, että mitä eroa on vaimoilla ja laivoilla, mutta huomasin niiden olevan aika samankaltaisia.

Kummastakaan ei välillä oikein tiedä, millä tuulella ne ovat. Saattavat olla kuin ihmisen mieli tai vaihtoehtoisesti yhteiselo ei tunnu sujuvan oikein mitenkään. Riippuu vähän päivästä. Juuri, kun luulee osaavansa kaiken, tulee kynsille. Vähän muistutuksena, että haasteeton elämä on tylsää.

Se, että tätäkin kysymystä piti ruveta pohtimaan, johtuu siitä, että tänään luotsasin laivaa, joka oli aikoinaan ensimmäisiä asiakkaitani tässä ammatissa. Eikä sen jälkeen ole tavattu. Vähän siihen oli tullut ryppyjä matkan varrella. Täysin merkityksettömiä. Vähän kuin se vaimo. Valloittava luonne oli tallella. Aikanaan hyvin tehty. Käyttäytyi nätisti, kun osasi käsitellä. Pakottamalla ei tullut kuin harmia. Dialogia se on laivankäsittelykin, ei sanelupolitiikkaa.

Siitä harvinainen laiva, että on ollut alusta alkaen samalla omistajalla. Mutta jos hyvän löytää, niin ei siitä kannata luopua. Vaikka välillä vähän vikuroisikin.

 

Mitä mukaan saareen?

  
Moi.

Pitkästä aikaa. On tökkinyt koko some ja nettimaailma jatkuvine jauhamisineen asioista joita pitäisi tehdä tai jättää tekemättä. Kuitenkaan ei mitään tehdä. Kekkonen takaisin.

Ajattelin julistaa omaa ruokavaliotani. Ketä kiinnostaa? 

Meikäläisten elämähän on vähän liikkumispainotteista täällä ja välillä olisi hyvä varautua siihen, että kauppaa ei ole hollilla ja nälkä voi tulla keskellä yötäkin. Jos ei halua vetää pakastepitsoja. En haluaisi.

Tänään ehdin kunnolla kauppaan. Olen ruuan suhteen toivoton kermapylly ja saatan nyhjätä hyvän tovin hyllyjen välissä lueskelemassa pakkauksista, ettei niihin ole piilotettu mitään epäkuranttia. Perusperiaatteena on se, että tuotteesta on saatava selvää, mitä se oikeasti on. En osta mitään jauhettua, kuten einespullia tai nugetteja. Tavaran pitäisi olla helposti kuljetettavissa vähän lämpimämmässäkin. Talvellahan ongelmaa ei tässä tule. Lisäksi nälän pysyminen loitolla pidemmän aikaa olisi kiva ihan siltä varalta, ettei laivassa satu olemaan pöytä katettuna. Aika usein siellä saa kuitenkin syödäkseen. Ystävällistä!

Edellämainittuja teesejä noudattaen matkaan lähti huomista varten grillattu broileri (-30%, luotsi on luotsi :)), salaattia, auringonkukansiemeniä (naurakaa vaan, ne on helkkarin hyviä, kysy vaikka talitiaiselta), tomaatteja (kauheaa kuraa Suomessa talvella), maustettua luomujugurttia, luomumaitoa, pirkkamozarellaa (-30!! Jackpot), pakastemustikoita, banaaneja ja  (ette kerro vaimolle) suklaalevy.

Jostain syystä autiolla saarella tekee aina mieli suklaata. Tehköön, kyllä tuo muuten tarkastelun kestää.