…kun kysellään, kuka haluaa osallistua firman joukkueessa tulevan kesän juoksutapahtumiin. Ihminen unohtaa niin nopeasti kaikki irronneet varpaankynnet ja lenkit vesisateessa, että ei tajua olla suostumatta. Niin, että taas ollaan treenaamassa maratonille. Eikä se nyt niin kumma juttu kyllä ole loppujen lopuksi. Paljon vaikeampaa on treenata maralle kuin juosta se.

Sen verran olen jo aloittelijaa pidemmällä, etten halua nähdä yhtään ranneketta, sykemittaria tai yleensä muutakaan vehjettä, joka mittaa jotakin ja on olevinaan välttämättömyys. Laitan vaan luurit korviin, rokit täysille ja juoksen. Keskityn olennaiseen. Jeh.