Blogi 1 v.

Tänään vuosi bloggailua täynnä. Yksi somevuosihan vastaa ainakin kymmentä normaalia, joten onhan sitä siinä…

Tämä on 138. postaus blogiin, joten keskimäärin vähän alle kolmen päivän välein on juttua pulpunnut. Ei tosin tasaisesti, sillä olen huomannut tässäkin olevan produktiivisia kausia, sekä hieman vähemmän sellaisia. Alkuinnostuksen jälkeen päätin nimittäin olla väkisin vääntämättä mitään. Jos ei ole aihetta tai kuvia, niin sitten ei ole. Mitä sitä vapaaehtoisesta harrastuksesta stressaamaan.

Tähän mennessä bloggailu on ollut varsin mukaansa tempaava juttu. On mukavaa nähdä lukijoiden määrän pikku hiljaa lisääntyvän. On mukavaa havaita, että itse oppii kuvaamisesta koko ajan lisää, vaikkei se vielä välttämättä kuvissa näykään. Pinnan alla kuplii… Odottakaas vaan, otan vielä Kaikkien Merikuvien Äidin (epähuomiossa todennäköisesti)!

Ennen kaikkea on ollut todella mukavaa huomata, miten paljon luotsi ammattina kiinnostaa. Kuulun niihin onnellisiin, jotka oikeasti pitävät työstään, joten on ollut kiva jakaa sen parhaita puolia myös muille. Saa nähdä, alkaako sitä toistamaan itseään toisen vuoden myötä. Toivottavasti osaan kehittyä kuvaajana ja kirjoittajana niin, että löydän asioihin uusia näkökulmia. Postaustoiveet auttavat myös asiaa, välillä ei tule mieleenkään, että tämä tai tuo asia saattaisi jotakuta kiinnostaa.

Blogin pitämiseen menee melko paljon aikaa, varsinkin kun yrittää saada sinne vain omia kuvia mukaan. (Okei, pari olen pöllinyt vaimolta, ja vieläpä kysymättä…) Tähän mennessä sitä on aina löytynyt, ja eiköhän se niin ole, että mukaviin asioihin aikaa aina jostain löytyy.

Kiitokset huomiosta tähän mennessä, jatketaan vuoteen kaksi!

 

Tervetuloa!

Olet siis löytänyt uuden blogialustani. Hienoa! Tervetuloa siis, toivottavasti tämä alusta tarjoaa selkeämpää tekstiä, parempilaatuisia kuvia, parempaa visuaalista ilmettä. Tässä syitä, miksi päädyin lopulta hylkäämään bloggerin. Olen kirjoittanut blogia kohta vuoden, ladannut paljon kuvia, ja silti käyttänyt levytilaa blogin osalta kokonaista 40 MB (ei siis GB). Vieläkö joku ilmettelee, miksi kuvat ei näytä teräviltä?

Area to be avoided

Panin haisemaan ja törsäsin 21 euroa omaan domainiin. Se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä epähuomiossa törsäsin Rajalaan aiemmin viikolla (tästä puhutaan vielä, kotona ja blogissa 8-S). Jos olet siis linkittänyt minut, korjaathan linkkisi muotoon http://luotsinblogi.com Kiitos! Näin kaikki halukkaat löytänevät perille.

Blogi sisältää kaikki aiemmat postaukset ja kommentit myös tällä uudella alustalla. Ulkoasu on aika beta-vaiheessa (beta=lähes mikään ei toimi). Fiksailen sitä, kun vain ehdin. Mielelläni kuulisin myös kommentteja, mitä mahdolliset lukijat pitävät muutoksesta ja uudesta ulkoasusta, ja olisiko jotain tehtävä ulkoasun suhteen. Sisällön osalta toivo alkaa olla jo menetetty.

Tähän loppuun olisi voinut kirjoittaa jotain nasevaa, mutta ei tullut mitään mieleen. Silloinhan sitä kannattaa pitää turpa rullalla.

 

Kirjallisia tuotoksia

Jaaha… huomaan olleeni pois blogin äärestä taas jonkin aikaa. Samaa pätee muuten laivoihin, vaihdamme par aikaa työviikkoa. Se tarkoittaa sitä, että parittomat työviikot muuttuvat parillisiksi ja päinvastoin. Näin pääsee jokainen odottamaan joulupukkia kotikuusen äärellä joka toinen vuosi. Homma toteutetaan tekemällä puolentoista viikon työjaksot syksyllä, joten sorvin ääreen pääsee vasta torstaina.

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Sama pätee näköjään näihin kirjoitteluhommiin. Olen päätynyt luomaan huippujournalistin uraa luotsausyhtiömme sisäiseen lehteen. Jostain kumman syystä New York Timesin headhunterit eivät ole vielä soitelleet meikäläiselle, vaikka olen ollut toimituskunnassa mukana jo useita viikkoja, joten mediaura taitaa olla kivikkoinen kuin Merikarvian saaristo konsanaan.

John Nurmisen säätiö sen sijaan lähestyi erinäisten välikäsien kautta. Säätiöllä on Puhdas Itämeri -sivusto, josta löytyy ”Minä ja Itämeri” -kirjoitussarja. Siinä eri ihmiset kertovat suhteestaan Itämereen. Ajatukseni ilmestyvät sinne varmaankin marraskuun kuluessa, mikäli ne painokelpoiseksi katsotaan. Niitä odotellessa kannattaa käydä tutustumassa edellisten kirjoittajien kertomuksiin. Todella mielenkiintoista, ja hyvän asian puolesta!

Kamerallani on menossa se kausi, että se ei suostu tuottamaan hyviä kuvia. En tiedä miksi, ruskankin pitäisi olla parhaimmillaan. Ei hätää, viimeisen vuoden aikana arkistooni on kertynyt 4500 uutta kuvaa. Laitan tähän muutaman mielestäni hyvin onnistuneen. Aika erilaisia asioita kameran linssin läpi tulee katseltua.

 

P.S. Mikähän siinäkin on, että joka vuosi kuvittelee, ettei sairastu influessaan, eikä tarvitse sitä rokotetta. Sitten kun taas sairastuu, miettii miksei sitä voinut käydä ottamassa. Ätshii!

 

Puoli vuotta bloggausta

Nyt on tuotu ajatuksia julki tässä blogissa muutamaa päivää yli puoli vuotta. Ja valokuvia. Muutamia hyviä, useita huonoja. Ihan samassa suhteessa, kun niitä kerääntyy kameraankin.

Mitä on tähän mennessä saatu aikaiseksi? Jokainen sisällöntuottaja on jossain määrin kiinnostunut siitä, lukeeko kukaan tuotettuja tuotoksia. Yli 25000 käyntiä blogissa on mielestäni paljon, vaikka siitä vähentää omat 23500 käyntiä pois. Samoin parisataa Facebook -fania.

Joku, joka ei ennen tiennyt luotseista mitään, tietää nyt vähän enemmän. Ainakin toivon niin. Me teemme työtä meriturvallisuuden eteen, joka ei näy missään, jos kaikki menee niin kuin kuuluu. 25000 kertaa vuosittain. Se taas voi johtaa siihen, että luotseja aletaan pitää tehokkaassa teknologiakeskeisessä maailmassa tarpeettomana. Ainakin, jos ei edes tiedetä, mitä ne tekevät. Vaikka olenkin jäävi sanomaan, voin vakuuttaa, että meitä tarvitaan. Tietäisittepä, mutta kaikkea ei voi laittaa tänne. Niin kuin ei missään julkisessa tuotoksessa, joka käsittelee työpaikkaa.

Olen myös löytänyt oivan harrastuksen (voi tätä muutkin harrastaa kuin oiva). Aika paljon jutuista tulee kirjoitettua myöhään illalla. Se on hyvä keino tyhjentää pääkoppaa. Jotenkin on aluksi outoa kirjoittaa internetin ihmeelliseen maailmaan. Tätähän voi lukea kuka hyvänsä. Vaikka Jan Vapaavuori, joka oli samaa mieltä matkailusesongista kuin minä. Joka sana ja kuva ovat myös pysyvästi ulkona, kun send-nappia on painettu. Pois ei saa, vaikka haluaisi. Se taas helposti aiheuttaa turhaa itsesensuuria.

Olen yrittänyt katsella muita työperäisiä blogeja, mutta en ole löytänyt. Olisi mielenkiintoista. Open blogi: Räppäsin matikasta ehdot kaikille. Tai sporakuskin blogi: Lehtiä kiskoilla, Paciuksenkadun mäki oli jäädä haaveeksi…

Peukalo kannattaa ottaa pois linssin edestä ennen blogikuvien ottamista

Kiitos kaikille kommenteista ja keskusteluista tähän mennessä! Ne ovat olleet mielenkiintoisia. Yksi vuodenaika saaristossa on vielä esittelemättä tässä blogissa, sitä kohden…

P.S. Jos joku haluaa ostaa Guy 22:sen, tiedän helmiyksilön, joka on vieläpä edullinen. Nettiveneestä löytyy.