Puhelimen rawit, osa 1

Lupasin tilittää kuvauskokemuksistani Lumia 1020:lla. No nythän kävi niin kuin yleensä käy, eli yksi asia johtaa toiseen. Into piukassa hyökkäsin siirtämään puhelimen raw-kuvia Macille huomatakseni, että eihän se pirulainen tue moista tiedostomuotoa. Siis Aperture, jota olen käyttänyt.

Se oli viimeinen naula arkkuun, olen tuohon Apertureen kaivannut päivityksiä jo pitkän aikaa, mutta ei ole kuulunut. Muun muassa linssikorjausta ei siihen saa. Sen siitä saa, kun ratsastaa vaan menneiden vuosien hypetyksellä. Äänestin jaloillani ja siirryin Adoben tuotteisiin. Ainakin vuodeksi, sillä tilasin Adobe CC -pilvipalvelun vuodeksi hintaan 12 €/kk. Photarin ja Lightroomin viimeiset versiot ovat käytössä, ja 20 GB pilvitilaa. Kukapa olisi uskonut viisi vuotta sitten, että pilven myynti on ihan laillista.

Ja säätämään… Ihan kauheasti ei ole vielä ehtinyt, mutta pikkuisen pintaa raapineena voin sanoa, että pokkaria en enää osta. Päivänvalossa ainakin tulee tosi hyvää jälkeä monsterikameralla. Ja rawit kun pitää päällä, niin saa kaivettua jälkikäteen vaikka mitä, niin kuin alla olevasta valotuksellisesti haastavasta tilanteesta käy ilmi.

Ennen Photoshoppia
Jälkeen Photoshopin
Pokkariräpsy ulkosaaristossa

Ei Nikon kuitenkaan verkonpainoksi vielä jouda… Jo pelkästään se fiilis, kun ottaa sen kouraan, ja kuuntelee sulkimen laulua… Lisäksi puhelinkameraa on järkkäriin verrattuna armottoman hidasta käyttää.

Lopuksi toivotetaan kaikille kansalaisille rauhaisaa vapunaikaa oheisen Photaripelleilyn myötä, joka puolestaan on Nikonilla kuvattu.