Kielellisiä tosiseikkoja

#notelkkariakotästäsittenkatsotaan

Tätä olen spekuloinut ennenkin, mutta törmäsin jälleen tuttuihin tervetuliaissanoihin saapastellessani erään laivan brygalle. ”Perkkeele, saattana, minee rakasta sinu! Uksi, kaksi.”

Onhan se huvittavaa tietty, mutta asiaa syvemmin miettiessä tulee mieleen, että miten ihmeessä juuri edellä mainitut sanat ovat ylivoimaisesti kielemme tunnetuimmat. Ilman muuta joku mölö on mennyt ne opettamaan, en usko että ne ovat ensimmäisenä vaikkapa Berlitzin opetussuunnitelmassa. Eikä vaan joku, vaan jotkut, ilmiö on sen verran yleinen.

Toimii sama myös toisinpäin: osaan itsekin kiroilla mielettömästi venäjäksi ja alatyyliset ilmaukset ovat hienosti hallinnassa. Siitäkin huolimatta, että eihän niistä juuri hyötyä ole. Tarkemmin, kun mietin, niin em. finessejä osaan lisäksi ainakin espanjaksi, ranskaksi, italiaksi, saksaksi, puolaksi, ruotsiksi ja tietenkin englanniksi. Ja miksi ihmeessä? Kertooko se minusta jotakin ihmisenä?

Ei, sillä en ole niitä tietoisesti opetellut. Ne ovat vaan tarttuneet jostakin. Vahvasti, ei yhtään tarvitse muistella. Siksi olisi kiva tietää tuo oppimismekanismi ja voisiko sitä hyödyntää jotenkin järkevästi? Onhan se hauskaa osata sanoa ranskaksi ”paska”, mutta hyödyllisempää olisi osata kenties jotain muuta. Olisiko se tuo huumori kaiken takana? Vahva motivaatio oppimiseen syntyy siksi, että on hauskaa osata jotain? Toinen esimerkki: merikoulun lastiopin kemiasta muistan ainoastaan sen, että merkaptaanit ovat pitkäketjuisia pahalle haisevia hiilivetyjä. Muun muassa haisunäädissä on juuri näitä. Todella hyödyllistä.

Pedagogit ja lingvistit, tässä tilaisuutenne muuttaa maailmaa. Laittakaa opetussuunnitelmat uusiksi. Suostun vapaaehtoiseksi koekaniiniksi, jos joku haluaa opettaa minulle em. metodilla esim. ranskaa.

 

Merenkulun ABC

Saan säännöllisesti palautetta (milloin tiskin alta, milloin sen päältä) siitä, että tekstissä vilisee käsittämättömiä termejä merenkulun ihmeellisestä maailmasta. Tarkoitus ei ole turhaan brassailla sekundäärisillä argumenteilla, tulee vain puhuttua asioista niillä nimillä, jotka yleisesti ovat käytössä.

Korjataan asia ainakin osaksi oheisen termistön avulla.

  • Autopilotti = Laite, joka pitää aluksen asetetulla suunnalla. Ei auto -liitteestä huolimatta toimi autonomisesti, eikä korvaa pilottia (ks. kohta Pilotti)
  • Bulbi = Laivan keulassa vesirajassa oleva pallomainen osa, jonka tarkoitus on tuottaa ilmakuplia laivan rungon ja veden väliin, jolloin kitka pienenee. Vaimot saattavat käyttää termiä myös pilotin (ks. kohta Pilotti) rintakehän ja vyötärön välisestä alueesta.
  • Captain = Hän, jolla on ylin valta laivassa.
  • Deck = Täkki, laivan kansi. Kansiosastolla työskentelevää henkilöä kutsutaan täkkäriksi. Koneosastolla työskenteleviä kutsutaan vaikka miksi, mutta siten etteivät he kuule.
  • ECDIS = Elektroninen merikarttajärjestelmä.
  • Fööri = Laivan keulaosa, peräosasta käytetään nimitystä ahteri.
  • G-piste = Ei se G-piste, mitä juuri ajattelit, vaan gravitaatiokeskipiste. Käytetään laskettaessa laivan vakavuutta. Tavataan puhua yhdessä metasentripisteen kanssa, nämä määrittävät, kuinka vakaa laiva on. Ei ole lastioppi valunut hukkaan minunkaan kohdalla…
  • Hydrokopteri = Pahaa meteliä pitävä jääkulkuneuvo. Huonona puolena mainittakoon jarrujen ja jousituksen puute.
  • Icing = Jäätäminen. Katso pari postausta taaksepäin.
  • Jääkelkka = Alumiininen kulkusilta, joka tyrkätään kiintojäältä ränniin (ks. kohta Ränni) ja jota pitkin pilotti (ks. kohta Pilotti) kipittää ohiajavan laivan kyytiin
  • Kutteri = Talvikäyttöön soveltuva uppoamarunkoinen luotsinkuljetusväline.
  • Luotsileidarit = Köydestä ja puusta tehty laivan ulkosivulla roikkuva kuntoilumahdollisuus, jota pitkin luotsi pääsee laivaan ja sieltä pois
  • Maili = yksi latitudi- eli leveysasteminuutti, 1852 m
  • NM = Nautical Mile, ks. edellinen kohta
  • Ohjauskirja = Viranomaisen myöntämä luotsauslupa tietylle väylälle, luotsikohtainen.
  • Pilotti = Luotsi = Pitkän merenkulkukokemuksen omaava ja toisinaan aamuäreä merikapteeni, joka toimii laivan kapteenin paikallisasiantuntijana. Tuntee luotsaamansa väylät kuin omat taskunsa. Huom! Termiä voidaan käyttää myös nopeasta luotsiveneestä.
  • Q = Keltainen lippu, joka ilmaisee karanteenia. Kiskaistaan eritoten arabimaissa mastoon ennen satamaan tuloa, ja voidaan laskea paikallisten viranomaisten saatua pari kartonkia Marlboroa.
  • Ränni = Jäähän avattu kulkuväylä, jota pitkin liikkuminen on toisinaan hidasta.
  • Syväys = Lukema, joka ilmoittaa, kuinka syvällä laiva makaa. Voidaan lukea valkoisista numeroista laivan ulkosivulla kymmeninä sentteinä (esim. 62 = 6,2 m)
  • Thrusteri = Sivuohjailupotkuri. Voi olla laivan perässä tai keulassa. Voidaan käyttää vain hitaissa nopeuksissa.
  • Utsikt = Yytsikki = Tähystäjä. Mies tai nainen, joka valppaasti katselee komentosillalta ulos hämärän aikaan.
  • Viippaus = Trimmi. Ilmoittaa, makaako laiva perä syvemmällä (perätrimmi) vai keula syvemmällä (keulatrimmi)
  • Watch Officer = Kapteenin sijainen, joka kapteenin poissaollessa käyttää ylintä päätäntävaltaa komentosillalla. Perämies sanoittaisiin suomeksi.
  • X-band radar = 3 sentin aallonpituudella toimiva tutka. Veneilijät, joilla on tutka! Muistakaa kehua iltanuotiolla, että teillä on X-band radar, se tekee lähtemättömän vaikutuksen.
  • Yankee, jenkki. Kansainvälisten tavausaakkosten Y-kirjain tai Amerikan kansalainen.
  • Zulu, kansainvälisten tavausaakkosten Z-kirjain. Koska en ole yhtään rasisti, en liitä tätä mihinkään kansallisuuteen.

 

Jääkelkka

 

Lähestyvä asiakas

 

Hydrokopteri